Menu


Alla "muutama" vanha artikkeli aikajärjestyksessä kevääseen 2014 saakka.

Karhun P01-joukkue Scania-turnauksessa

Karhu aloitti kansainvälisen turnauksen Södertäljessä Tanskan BMS-joukkuetta vastaan lukemin 48-74. Pitkän matkan kangistavat jäsenet eivät vertyneet ottelun aikana kelvolliseen suoritukseen. Havaittuaan vastustajan ylivoiman Karhu alkoi pelaamaan kovalla rotaatiolla keskittyen jo seuraaviin otteluihin. Taktiikka onnistui loistavasti poikien venyessä seuraavan päivän aamupelissä musertavaan voittooon. Joukkue pelasi kauden ylivoimaisesti parhaan pelinsä ja musersi vastuntajansa KFUM Uppsalan lukemin 68-32. Pojat intoituivat aivan käsittämättömään menoon, eikä vähiten siksi, että saliin oli tullut legendaarinen Karhun konkaripelaaja numero 4. Hessun vierailun kunniaksi iloiteltiin uhrautuvalla puolustustyöskentelyllä ja erikoisilla hyökkäyskuvioilla. Ensimmäisen pelin tappio aiheutti kuitenkin paineita lauantain iltapeliin. Voitto siitä takaa sijoituksen 8 parhaan joukkoon Pohjoismaiden kovimmassa turnauksessa.

 

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

Pikku Karhut valmistautuvat Scaniaan
Scania-Cup on yhä arvostetuin nuorten turnaus Pohjolassa, joka pelataan vuosittain Ruotsin Södertäljessä. Tänä vuonna kutsuttiin Suomesta kolme parhaaksi rankattua porukkaa kisaamaan epävirallisesta Pohjoimaitten mestaruudesta ja arvatkaas mitä ??? Välkyimmät jo tajusivatkin, että Karhu on yksi niistä.
 

Karhun C-pojat ovat pelanneet kuluvalla kaudella myös SM-sarjaa harjoittelumielessä. Vuotta vanhemmat koltiaiset ovat antaneet peleissä isän kädestä mutta sitkeästi pojat ovat jaksaneet harjoitella tulevaa kautta varten. 

Scania on kuitenkin oman ikäisten eli 2001 syntyneiden sarja. Siinä mitataan sitten todellinen kyky pelata huippujoukkueita vastaan. Turnaus tulee varmasti olemaan raskas ja vaativa. No, pääsisäisen voi viettää huonomminkin.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------

 

 

KARHUN KORISJUNNUILLA HISTORIALLINEN VUOSI
Miesten edustusjoukkue on venynyt kuluvalla koriskaudella hienosti viidennelle sijalle ja näyttää, että tästä asemasta se jatkaa myös playoffseihin. Niitä pelejä odotellessa katsastetaan miten pienimmät karhunpennut ovat menestyneet aluesarjassa ja vielä pelattavassa SM-sarjassa. Pienemmillä nalleilla tarkoitan C-ikäisiä (max. 13v.) ja heitä nuorempia.

Heti aluksi voidaan todeta, että Karhua ei tunneta enää pelkästään edustusjoukkueestaan. Karhunpennut ovat levittäneet vastustajissa kauhua ainakin keskisellä alueella, jotkut joukkueet jopa Suomen rajojen ulkopuolella. Menestystä on tullut tasaisesti aina mikroista C-poikiin. 

SUPERMIKROT, 2006 tai myöh. syntyneet
Karhun juniorityö on tänään katkeamaton nauha aina nuorimpiin poikasiin asti. Salilla on mukavasti vilinää ja temmellystä kun supermikrot ähisevät kentällä nuorimpien ollessa viisi vuotiaita. Poikien valmennukseen ovat ansiokkaasti osallistuneet Markus Rantamäki, Markku Loukko, Jan Korkeamäki, Timo Einola ja Juha Mäki-Jouppila. Valkut ovat joutuneet puuhaamaan vilkkaiden poikien kanssa kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, vain imetys on puuttunut.

MIKROPOJAT, 2004-05 syntyneet
Mikropojat ovat kauden aikana pelanneet menestyksekkäitä turnauksia ympäri Suomen. Viikonlopun kruununa oli aluemestaruus, joka tuli tyylikkääseen tapaan kotikentällä 12 pisteen voittomarginaalilla. Tuli korisrieha hopeaa Nokialta ja Vantaan Ricohista pronssia. Ehkä merkittävin saavutus aluemestaruuden ohella oli Rakveren turnauksen hopea. 

Menestyksen kulmakivi on lähes maksimiinsa hiottu tekniikka. Taiturit nostelevat helpon näköisiä koreja mutta taustalla on kymmenien ja satojen tuntien laadukas harjoittelu. Valmennuksesta on vastannut jo vuosia Karhun oma kasvatti Sami Ikkelä, jonka aisapariksi on viime aikoina saatu Jorma Koivu.

Joukkueen suorituksen kruunaa ahkerat taustajoukot, jotka ovat poikiensa pelin kautta saaneet itselleenkin mielenkiintoisen harrastuksen. Vai mitä luulette, kuinka moni taustasakki rakentaa koripallokentän lähes alusta loppuun final four turnaukseen?. 

MINIPOJAT, 2002-03 syntyneet
Minipoikien hopea tuli hienona kruununa alueen mestaruustaiston tuliaisina Äänekoskelta. Kausi oli huippuunsa kehittävä kun se aloitettiin läntisellä alueella kovien pelien toivossa. Toki pelit olivat kovempia kuin keskisellä mutta eivätpä tahtoneet pärjätä Karhulle. Pojat päättyivät kakkossijalle seitsemän joukkueen lohkossa, joka oli hieno saavutus Suomen kovimmalla alueella. Syksyksi siirryttiin sitten takaisin keskiselle.

Joukkueessa on paljon tulevia, lahjakkaita pelaajan alkuja. Heitä on johdatellut hienosti pelin salaisuuksiin Karhun oma mies Kimmo Ylipeltola. Tälle kaudelle saatiin mukaan vielä "haamuheittäjä" Mika Rinne, joten ainakaan korintekotaitoihin poikien menestys ei juutu.

C-POJAT, 2000-2001 syntyneet
C-ikäisten kausi suunniteltiin ilman menestyspaineita. Välivuoden oloinen kausi toteutettiin mahdollisimman kehittäväksi tulevaisuuden haasteita varten. Aluesarjaan ilmoitettiin kaksi joukkuetta ja yllätykseksi molemmat kuittasivat mitalit, toinen hopeaa ja toinen pronssia. Tämän lisäksi yhdistelmäjoukkue pelasi harjoittelumielessä lähes vuotta nuorempina SM-sarjaa. Lähes-luetaan siten, että joissakin peleissä vahvistuksena oli 1-2 pelaajaa iältään s. 2000.

Delfin-turnaus pelattiin 00-sarjassa sijalle 7 ja itseluottamusta haettiin 01-ikäisissä EHBT-turnauksesta. Sieltä kultamitalit historian lehdille ja kohti uutta taistelua. Vantaan Ricohista pronssi ja näin ikäluokan kovimmat kansalliset turnaukset menestyksekkäästi takana. Kansainvälisyyttä haettiin Rakveresta ja tuloksena hopeaa.

Ensi kauteen mennään sitten täysillä. Näitä kohti joukkuetta luotsaavat Kimmo Ylipeltola, Simo Koskilammi ja Timo Hakamaa.

VALMENNUS KARHUSSA
Valmentajien kanssa sovitut juniorityön suuntaviivat ja tavoitteet tulevat jo vuosien takaa. Voidaankin sanoa, että suunnitelmassa on pysytty hienosti, eikä ahneus ole saanut valtaa liiaksi. Kaiken keskipisteenä on lapsen kehittäminen yksilönä. Painopistealueena on jokaisen omat lähtökohdat mieltymyksineen, tekniikan ja perusvalmiuksien kehittäminen ja sosiaaliset taidot. Yksilön etu tulee ennen joukkuesuoritusta. 

Yllä esitetyn pohjalta päädyimme tasoryhmä ajatteluun, jossa jokainen saa tarvitsemansa annoksen siitä joukkueesta, jossa sitä on tarjolla. Koska kehitymme kaikki yksilöinä omaan tahtiin, annamme siihen kaikille mahdollisuuden.

Näin upean kauden jälkeen ei voi muuta kuin toivottaa taas kaikki vanhat ja uudetkin pelaajat salille ensi syksynä, myös vanhemmat mukaan sankoin joukoin.

Hyvää kevättä tt
VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------
 

 

Karhun C-pojat aluesarjassa

Karhu kohtasi 23.3 koulukeskuksen pyhätössä kahden joukkueen voimin Honsun ja taisteli final-4 turnaukseen pääsystä menestyksekkäästi. Karhu Black voitti Honsun 78-48 ja Honsu Whiten 89-64. Karhu Orange puolestaan hävisi molemmat Honsulle 94-33 ja Honsu Whitelle 93-33. Orangen rasitteena oli kahden -00 pojan puuttuminen. Onneksi nälkäisiä pikkupentuja oli tarpeeksi täyttämään heidän isoja tassujaan.

 

Voitot Karhu Blackille tietää sitä, että se menee alueen final-4 turnaukseen. Parasta asiassa on se, että lopputurnauksessa Black ja Orange voivat yhdistää voimansa yhdeksi vahvaksi Karhuksi.

 

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------

 

 

Karhun C-pojat käsittelyssä
Karhua vietiin Lahden SM-turnauksessa isäntäjoukkueen voimin 79-37 (28-19) ja Rekolan Urheilijoitten toimesta 112-35 (55-17). Karhu peluutti pentujaan tasaisesti ja lähes kaikki kirjauttivat merkintöjä pistesarakkeeseen. Seuraavaksi pelataan aluesarjaa 16.3, jossa Karhulla on kaksi tasavahvaa joukkuetta. Oskari Pättikangas ja Joona Hakamaa tosin puuttuvat kokoonpanosta vaikkakin koripallon parissa hekin. Pojat jännittävät pelejään Kansas Cityssä Suomea edustavan Biddy Basket joukkueen mukana.

 

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------

 

Tampere, SM-sarjaa
Kolmen runkopelaajan poissaolo näkyi Karhun C-poikien kohdatessa toisessa SM-turnauksessa Raholan Pyrkivän (81-39) ja suosikkeihin kuuluvan Tapiolan Hongan (118-46). Turnaus pelattiin sunnuntaina 9.2. Tampereella.

Karhu jäi jalkoihin etenkin puolustuksen korinalustaisteluissa, mutta muuten sommitelmat hyökkäyspäässä olivat aivan mallillaan. Hienoa oli, että vähän alaikäisinä ja huomattavasti pienempinä Karhu taisteli molemmat pelit alusta loppuun asti yksilötasolla hyvin. Joukkuepelissä tarvitaan silti jatkossa kohentamista mutta siihenkin tulee varmaan lääkitys kun sairastelijat palaavat parketille.

 

Kaikkiaan SM-sarjan haistelu on sujunut odotusten mukaan ja vastustajat ovat juuri niin kovia kun odotimmekin. On siis jaksettava odottaa ensi vuotta, jolloin voimasuhteet ovat toivottavasti tasoittuneet tiukoiksi otteluiksi

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

C-pojat Ricohissa Vantaalla
C-pojat halusivat mitata koripallotaitojensa tasoa valtakunnallisesti omassa ikäryhmässään. Siihen oiva tilaisuus koitti 24-26.1 käydyssä 2001 syntyneiden sarjassa Vantaan kansainvälisessä turnauksessa. Pelit olivat jälleen arvokasta kokemusta poikien kasvulle ja kehitykselle.

 

Karhu-Peka
Perjantain peli oli lepakkovuorolla Pekaa vastaan Karhulasta. Karhu käsitteli vastustajaa kuin emo karhulasta. Hellästä suhtautumisesta ei siis voinut puhua ja niinpä taululla pilkahteli valo numeroissa 57-37.

 

Lauantaina Wartti ja Honka
Peliaika oli 2 x vartin verran ja vastustaja aloitti pelin todella rivakasti pakottaen nopeasti Karhun aikalisälle. Puoliaikaan mennessä kymmenen pisteen karkamatka oli imetty kiinni kun ohitus tapahtui aivan ennen taukoa. Toisen jakson alkaessa selvisi, että vastassa oli tosiaan Wartin joukkue kun poikamme jyräsi 12 pinnan voittoon 37-25.

 

Päivän toisessa ottelussa vastaan huojui Honka. Ikävä kyllä lohkovoitto oli jo ratkennut tätä ennen Karhulle, eikä joukkueemme syttynyt taistelemaan voitosta. Näin Honka sai alkusarjan ainoan voittonsa ja porukkamme lähti keskittymään sunnuntain peleihin.

 

Sunnuntain taistelu
Aamulla herätys klo 06.00 ja kaurapuuroa koneeseen. Ottelu alkoi 08.00 ja yllättävää kyllä pojat olivat aivan valmiita otteluun. Vastaan asteli perinteikäs HNMKY ja ensimmäinen puoliaika taputeltiin tasatahtiin. Sitten tapahtui jotain mikä käänsi pelin nopeasti vieraille. Hirvittävä prässi iskettiin aivan ylhäältä kiinni ja kun pelikirjassamme on sen murtoon vasta suunnitteilla sivu, isku osui ja upposi. Peli 55-33 Kristikalle ja Karhu joutui tyytymään pronssipeliin.

 

Prossiottelu pelattiin uudestaan Warttia vastaan ja siitä tulikin koko turnauksen thrilleri. Vastustajan joukkue oli muuttunut kahden vartin taistelevaksi ryhmäksi vuorokaudessa ja pakotti Karhun jatkoajalle. Jatkoajat eivät ole heikkohermoisille. Nyt selvittiin sentään nopeasti säikähdyksellä sillä Karhun viisikko laittoi etuhampaat ristiin ja runttasi väkisin tarvittavat pisteet ja upean voiton 51-45. Näin metallit pujotettiin vielä untuvikkokarvaa kasvaviin niskoihin. Ilo riehahti ylimmilleen kun joukkue kuuli Karhun mikropoikienkin ottaneen pronssin yhden pisteen erolla.

 

Olisiko Kauhajoella vihdoin kasvamassa uutta sukupolvea edustukseen saakka?. Se jää kirjoitettavaksi seuraavaan laajaan kevään numeroon 1/2022. 2001- joukkueessa pelasivat: Akseli Ylipeltola, Iisakki Järvinen, Tomi Natri, Tommi Välkkilä, Joona Hakamaa, Juuso Luoma, Oskari Lampinen, Perttu Blomgren, Kalle Ikkelä, Juho Isoniemi.

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

Karhun voitti ja kompastui
Karhun C-pojat matkustivat kahdella tasaisella joukkueella Ouluun ja pelasivat siellä aluesarjassa voiton ja tappion. Molemmat joukkueet olivat hieman vajaamiehisiä ja Karhu Black joutui ensin tunnustamaan tappionsa 83-40. Onneksi Karhu Orange oli pelipäällä ja niisti Oulun toisessa ottelussa jännittävästi 31-28. Oulun otteissa paistoi väsymys ja ottelu kääntyi kovaa taistelleen Orangen voitoksi aivan lopussa. Joukkueissa pelasivat seuraavat nuoret:
Karhu Black: Akseli, Joona, Tommi, Iisakki, Tomi, Juuso, Kalle
Karhu Orange: Juho, Oskari L, Juho I, Aleksi, Julius, Jesse Timo Hakamaa

 

Timo Hakamaa

 

-----------------------

 

 

Karhun C-pojat aloittivat SM-sarjansa
Karhun C-pojat nousivat syksyn karsintapelien jälkeen taistelemaan 2000 syntyneiden koripallon valtakunnalliseen sarjaan. Joukkueemme pelaajat ovat pääasiassa vuotta nuorempia, joten mitaleiden tavoittelu jäänee odottamaan ensi vuotta. Päivän ensimmäinen ottelu todisti tämän kun vastaan asteli isokokoinen Salon Vilpas.

Vilpas murskasi
Salo otti heti alussa komennon siirtyen 10-0 johtoon. Korinaluspeliä dominoivat jättimäiset vieraspelaajat nostelivat korinsa helpohkosti kotijoukkueen yli. Ilmatilan hallinnasta Vilppaalle kertoivat karut levypallolukemat 62-28. Näin Karhu tunnusti tappionsa 112-43. 

Osa valtavasta piste-erosta selittyy sillä, että Karhu aloitti jo ottelun aikana valmistautumisen illan pääkoetokseen kokeilemalla erilaisia, uusia variaatioita. Nämä olivat kuitenkin aivan liian köykäisiä temppuja Vilpasta vastaan. 

Positiivistakin pelistä löytyi kun kahdeksan pelaajaa pääsi pistesarakkeeseen. Pojat ajoivat myös pelkäämättömästi korille, joka tuotti usein Vilppaalle virheitä. Tämän tuloksena vapaaheitot sinetöitiin luvuin 24/16.

Karhu taisteli voiton
Fyysinen Oulun NMKY voitti edellisellä aluesarjan kohtaamisella Karhun neljällä pisteellä. Nyt oli revanssin paikka ja kotijoukkue teki sen mitä siltä odotettiin. Koko kentän agressiivinen prässi tuotti Oululle peräti 34 pallomenetystä ja kun levypallotkin se voitti vain kahdellatoista niin pelistä tuli jännittävän tasainen.

Ottelun ratkaisu ajoittui tilanteeseen 44-41 kun Karhu rynnisti aikalisän jälkeen 13-0 jakson. Näin loppulukemat ansaitusti kotijoukkueelle 57-43. Maukkaan voiton pohjusti koko joukkueen saumaton yhteispeli niin hyökkäys- kuin puolustuspäässäkin. Tästä voidaan jatkaa iloisin mielin toiseen helmikuulla pelattavaan turnaukseen, jolloin Karhu matkustaa Raholan Pyrkivän ja Tapiolan Hongan vieraaksi.

Joukkueessa pelasivat A. Ylipeltola, T Natri, T. Välkkilä, O. Pättikangas, J. Hakamaa, K. Ikkelä, J. Poola, J. Luoma, J. Isoniemi, J. Mattila.

 

 

VERKKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

Karhun C-pojat SM-sarjaan
Karhun juniorit kohtaavat syksyn karsintapelien jälkeen Salon Vilppaan ja Oulun NMKY:n Kauhajoella lauantaina 4.1. alkavassa SM-sarjassa. Sarjaa pelataan kahdessa yhdeksän joukkueen lohkossa kuukausi/turnaus tahdilla. Turnauksia pelataan runkosarjassa neljä, josta parhaat jatkavat playoffseihin. Kovimmat joukkueet löytyvät perinteisesti miesten SM-sarja seuroista. Tuohon nimekkääseen joukkoon on nyt vihdoin Karhultakin oma joukkueensa.

Joukkue on sarjaan vielä nuori, varsinkin kun 2000 syntyneet luottopelaajat, Jussi Myllyniemi ja Aleksi Joensuu, joutuvat parantelemaan vammojaan katsomossa. Lähdemmekin ammentamaan tärkeää kokemusta sarjan kovista peleistä, jotta voimme sitten myöhemmin jalostaa sen voittoihin tarvittavaksi rakennusaineeksi. 

Joukkueen vahvuutena on yksilöiden taitotaso ja liikkuva hyökkäyspeli. Myös erilaisia puolustusmuotoja on takataskussa vastustajan horjuttamiseksi. Miinuspuolella on fyysisen kasvun ja voiman puuttuminen mutta tuleva vuosi tuo varmaan kohennusta tällekin osa-alueelle. Toisin sanoen, jos korien alla hävitään niin sitä kompensoidaan koko kenttäalueella tapahtuvalla agressiivisella puolustuksella. 

Joukkue on päättänyt, että sen paljon mainostettu altavastaajan asema ei ole kirkossa kuulutettu. Karhu lähtee voittamaan jokaista peliä ja tekee parhaansa horjuttaakseen nimekkäimpiä vastustajiaan. Kun katsomoon saadaan vielä riittävä kannustus, on joukkue valmis yllättämään. 

Peliaikataulu lauantaina 4.1. Koulukeskuksen pyhätössä.

Klo 11.00 Karhu Black - Salon Vilpas
Klo 14.00 Salon Vilpas - Oulun NMKY
Klo 17.00 Oulun NMKY - Karhu Black

VERKKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

C-pojat Äänekoskella 1.12.
Karhu matkusti turnaukseen vaihteeksi Äänekoskelle ja vaikka turnauksella ei SM-sarjaan pääsyn kanssa ollut mitään tekemistä niin arvokasta pelikokemusta oli jaossa kaikille. Ylimmän sarjapaikan pelioikeus oli saavutettu jo edellisessä turnauksessa ja niinpä sunnuntain lopputulokset olivat pelkkää kosmetiikkaa. 
Ensimmäinen koetos oli kovasti kehittynyttä ONMKY:tä vastaan. Joukkueeseen oli liittynyt myös lisää pituutta, jolla Oulu varmisti korinalushallinnan ja näin voiton 54-50. Karhun pisteet olivat säilyneet samassa kokoluokassa mutta puolustus oli romahtanut viime kertaisesta kohtaamisesta. Näin päästiin kovan pelin kautta keskittymään Huiman peliin.


Huima-Karhu 89-45
Karhu hävisi ensimmäistä kertaa Huimalle, jonka voitto oli täysin ansaittu. Pelin ensimmäinen jakso tilanteeksi 5-26 pohjusti kotijoukkueelle selkeää voittoa. Näin myös kävi, eikä juttu alkanut luistaa missään vaiheessa. Näin kävi myös tämän jutun kirjoittajalle.
Karhulta puuttui Oskari Pättikangas ja Jussi Myllyniemi. Muuten joukkue oli kasassa viimeisessä pelissä pelattiin kahdella viisikolla vaihtopelaajineen kokemuksen kartuttamiseksi. Keväällä sitten jatkuu aluesarja, johon todennäköisesti ilmoitetaan kaksi tasavahvaa joukkuetta. Yksi koontijoukkuehan lähtee ammentamaan kokemusta SM-sarjasta.


VERKKOKUMMITUS

 

----------------------

 

 

C-pojat näyttivät osaamistaan Säynätsalossa
Karhu voitti alueen turnauksessa Säyrin 75-57 ja tiukemmin Honsun 82-74. Säyriä vastaan kaikki pelaajat tekivät pisteitä ja puolustuksessa miesvartiointi oli päivän sana. Saimme harjoitella ja vahvistaa opittuja asioita rauhassa eron säilyessä turvallisena.


Honsun ottelu oli nyt historian tasaväkisin. Karhu meinasi kompastua jököpaikkaan Honsun pelaajien hyökätessä onnistuneesti lähinnä Tiituksen ja todella isokokoisen Jimin kautta. Joukkue oli häviöllä jo lähes kymmenellä pisteellä kun Honsun kannustajat virittivät Karhun aikalisän kautta rajuun menoon. Pelaajiemme nimittely "pieniksi kärpäsenpaskoiksi" toi mahtava latauksen poikiin ja niinpä siirryttiin nopeasti johtoon.
 

Lopussa pelattiin rutiinilla ja haettiin taktisia loppuvääntöjä aikalisillä, eikä voittajasta ollut epäselvyyttä. Hieno turnaus järjestelyineen, kiitos siitä Säyrille.

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------

 

Karhu-Lapua uusintaottelussa Kauhajoella
Lauantaina Karhu kohtasi uusiksi keskisen alueen sarjassa Lapuan C-ikäisissä. Viikon kovan harjoittelun uuvuttama Karhu koki Lapuan ylivoiman nyt 29-69. 

Karhun joukkuepelaaminen on uudistuneen pelaajamateriaalin myötä vasta alkutekijöissään, eikä hienouksia nähty. Lapua jyräsikin pituusylivoimallaan korin alle ja napsi tarvittavat levypallot molemmissa päissä. Jos jotain positiivista pelistä hakee, niin Karhu sai kentälle kaikki 14 pelaajaansa. Se toivottavasti näkyy kevätpuolella kasvaneena itseluottamuksena. Samoin saimme harjoitella erilaisia puolustusmuotoja kokemuksen kasvattamiseksi.

Karhu tähtää keväällä alkavaan SM-sarjaan vaikka myöntääkin, että ensimmäiset askeleet siellä saattavat olla vaikeita. Turhautua ei kannata, sillä tavoitteet ovat kaukana ja korkealla. Jokaisesta välivaiheesta kohti tavoitetta on tehtävä elämys, jotta matka maaliin, missä se kenelläkin on, ei tunnu puisevalta. 

Seuraava koetos sitten Jyväskylässä lauantaina. Otteluun herätys aamuyöstä klo 04.00 tai vaihtoehtona matkaan lähtö jo perjantaina.

VERKKOKUMMITUS

 

-------------------------

 

C-pojat Lapualla
Lauantaiaamuna Karhu matkasi kohtaamaan Lapuan Korikobrat keskisen alueen "Titaanien taistelussa". Ottelun voittajasta ei etukäteen ollut epäilystäkään mutta eron suuruus askarrutti. Perinteisesti Karhu on hävinnyt tässä ikäluokassa tasaiset ottelunsa Kobrille mutta nyt olivat asetelmat vieläkin epätasaisemmat. Lapua oli nimittäin ostanut vahvistuksia joukkueeseensa tai sitten pojat olivat muuttuneet vuoden aikana lähes miehiksi. Vastassa oli kuitenkin täysin eri materiaali kuin ennen.

 

Ottelu alkoi tasaisissa merkeissä ja korinteko oli sitkeässä. Tämä johtui molempien joukkueiden puolustuksesta, jonka läpäiseminen näytti mahdottomalta. Näin ensimmäinen puoliaika hinkattiin tasatahtia mutta aivan lopussa Lapua irrotteli taukopisteiksi 30-26. 
 

Karhun tauko oli vitetty oikein kun se niittasi eron kiinni kolmannella neljänneksellä ja siirtyi 4 pisteen johtoon. Lapua tuli kuitenkin takaa ja hallitsi pelitilannetta lukemin 46-37 kun aloitettiin viimeinen jakso.

Pelin piste-ero vaihteli tasaisesti 4-7 pisteen välillä kun runsas neljä minuuttia ennen loppua Karhu vaihtoi koko viisikkonsa. Lopputuloksena oli Karhun korinteon tyrehtyminen ja Lapuan karkaaminen tähtitieteellisiin lukemiin 70-45.

Pelissä kaikki neljätoista pelaajaa kävi kentällä Karhun joukkueesta pelituntumaa hakemassa, sillä pelkällä harjoittelulla ei koripalloa opita. Pelaamäärä on kaikiaan aivan uskomattoman suuri kun Karhu voi saada jalkeille 18 saman sarjan poikaa. Jatkossa tällaisen joukkion peluuttaminen vaatii varmasti uusia jippoja, joita tullaan sitten toteuttamaan kevätkaudella. Nyt mennään näin kohti uusia pelejä, joista ensimmäinen on taas Lapuaa vastaan kotisalissa la 2.11 klo 11.00.

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------

 

 

Karhun junioreita Biddy Basketball joukkueeseen
Kovan seulan läpikäyneet juniorit saivat palkintonsa Biddy Basketball valintojen muodossa. Historian saatossa Karhulta on vuonna 2010-2013 valittu kyseiseen joukkueeseen viisi pelaajaa: Ninni Salmi ja Paulus Alakortes (2010), Perttu Salmi (2011) ja Julius Alakortes (2012) sekä Jussi Myllyniemi (2013).
 

Nyt tuohon listaan tekevät seuraa Oskari Pättikangas ja Joona Hakamaa vanhempiin poikiin ja Perttu Blomgren nuorempiin biddyläisiin. Yllätyksellisesti myös 2002 syntynyt Akseli Ylipeltola ylsi varasijalle. Kaiken kruunaa historiamme toinen tyttövalinta Henrietta Alakortes. Näin Alakortekselta on suomalaisittainkin harvinainen kolmen pelaajan edustus samasta perheestä. 

Biddy Basketball on perustettu vuonna 1951 Yhdysvalloissa. Suomalaisittain tälle toiminnalle on oiva tilaus sen koskettaessa niitä ikäluokkia, joissa ei ole vielä maajoukkuetoimintaa. Nyt valittu vanhemman ikäluokan joukkue matkustaa 14-19.3.2014 USA:han Kansas Cityn parketeille nuorempien suunnatessa Espanjaan. Viimeistely leiri pidetään helmikuun lomaviikolla Kisakeskuksessa.

Kaikkiaan on hienoa, että Karhun juniorityö saa näiden osallistujien kautta kansallista, jopa kansainvälistä huomiota. Seurassa tehdään eittämättä oikeita asioita suhteellisen pienellä juniorimäärällä. Veikkaan, että jatkoakin seuraa hitaasti mutta varmasti nuoremmista lahjakkuuksista.

VERKKOKUMMITUS

 

----------

 

 

C-pojat juhlivat
Sunnuntaina 6.10 saapui Kauhajoen liikuntahalliin Jyväskylän seudulta HonSu ja Säyri. Karhun joukkueeseen oli nimetty jopa 14 pelaajaa, joten vaihtorulianssi oli melkoinen ja kaikki käväisivät kentällä. Säyri taipui liian nopeasti 87-37 tappioon, jotta yleisö, jota oli runsaslukuisesti, olisi saanut odottamansa endorfiiniannoksen. 
HonSu oli sitten kovempi pala ja puoliajalle siirryttiin lähes tasatahtia. Tässä ottelussa katselijoiden nitropurkki alkoi jo hiljalleen tyhjentyä, vaikka valmennuskolmikko Simppa, Jumppa ja Hamppa olikin levollinen. 
Peli eteni kolmatta neljännestä pari minuuttia kun eroa alkoi tulla tasaiseen tahtiin ja turvallisen tuntuinen 13 pisteen ero näytti jähmettyvän taululle. Viimeisen neljänneksen kulminaatiopiste koitti kun päävalmentajan hermo petti hänen poistuessaan areenalta. Ero repesi hetkessä pariinkymmeneen ja peli oli pelattu 75-55. Tuliko muuten mainittua selvästi, että molemmat pelit päätyivät voittoon.
Tuhannet kiitokset päivästä vanhemmille ja kanttiinin pitäjille, jotka ansiokkaasti keräsivät pesämunaa valmentajien viihdytysrahastoon. Myös vanhemmille synnytetystä pelaajamateriaalista, jolla valmennus voi ratsastaa gloriaan.

 

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

Karhun C-pojat tunnustelivat aluesarjan tasoa

Karhu pojat matkasivat Lapualle hienosti järjestettyyn turnaukseen 22.9. Oulua ja Äänekoskea vastaan käydyt pelit osoittivat, että peli muuttuu täysin kun pelataan aikuisten säännöillä. Pojat pelasivat ensimmäistä kertaa elämässään paikkapuolustusta vastaan ja tulos oli siihen nähden loistava.

 

Oulun peli lähti käyntiin tosissaan tasaisen alun jälkeen ja peliminuutteja jaettiin pelaajien kesken hienosti. Eniten pelannut merkkasi sarakkeeseensa 23.35 min ja vähiten 12.36 min. Tuolle välille mahtui kaikkiaan 9 muuta matkaan lähtenyttä pelaajaa Jussi Myllyniemen potiessa kipsikättään ja Jesse Mattilan ”Kainaston” sitkeää flunssaa. Loppulukema oli 63-45 Karhulle, eikä siinä ollut piiruakaan liikaa.

 

Äänekoski antoi sitten pelin alussa kovemman vastuksen (puoliaika 18-20) seisottamalla korin alla n. 190 senttistä Elias Brandtia. Elias teki pelissä 23 pistettä. Tahti hiukan hiipui kun kaikki kolme korinaluspuolustajaa hyppäsi Eliaksen kimppuun hänen saatuaan pallon käsiinsä. Niinpä lopputulos oli siten selvä 75-56 Karhulle ja joukkue on nyt pienen askeleen lähempänä SM-sarjaa. Se käynnistyy ensi vuoden alussa ja sinne siis tähtäin.

 

 

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

KARHULLE MESTARUUS ESPOOSTA

Karhun 2001 pojat osoittivat olevansa Suomen kärkipään joukkue, kun EHBT-turnauksen kultamitalit ripustettiin sunnuntain finaalin jälkeen kauloihin. PuHu Vantaalta antoi hirmuisen vastuksen ja taipui vasta lopussa 34-29 (18-14) tappioon. 

Puolustus näytteli jälleen pääosaa kovatempoisessa ottelussa, kun PuHun heittäjät olivat takoneet eniten koreja alkusarjassa. Tuo heittohurmos piti saada poikki takertumalla takiaismaisesti heittäjiin. Karhu oli näin lievä altavastaaja vaikka PuHu kaatui kertaalleen jo alkusarjassa. Tuossa ottelussa oli kuitenkin kahden titaanin varovaista tunnustelua kun tiedettiin, että keskinäinen kohtaaminen tuli huipentumaan vääjäämättä finaalissa. Näin parhaat kortit jäivät näyttämättä.

Kokonaisuudessaan ottelu oli parasta Karhua aikoihin ja koko turnaus ehjä, tasapainoinen kokonaisuus. Pelaajat ylittivät itseään tilanteen niin vaatiessa ja kansainvälisten turnausten tuoma rutiini sekä itseluottamus huokui otteista. Tätä ominaisuutta oli tietenkin turha odottaa valmennusportaalta mutta pojat hoitivat homman hienosti joukkueena, jokaisen pelatessaan tinkimättä roolinsa aina kentällä käydessään.

Ottelussa Karhu hivuttautui hiljalleen jo yhdeksään pisteen karkumatkalle mutta lopussa PuHukin intoutui huikeaan prässiin ja kiristi eron viiteen. Kylmän rauhallisella vapaaheittopelillä Karhu napsi tarvittavat pisteet PuHun rikkoessa poikiamme vapariviivalle. Pelihermot eivät pettäneet vaan pojat tekivät miesten temppuja ja iloitsivat mestaruudesta ansaitusti. 

Kovassa turneessa oli monta poikaa, jotka jäivät taidoiltaan mieleen ja siksi oli hienoa, että joukkueestamme valittiin koko turnauksen MVP. Joukkuepelissä ei kuitenkaan koskaan ratkaise yksi pelaaja vaan joukkueen tasaisuus. Siksi tuostakin kunniamaininnasta saa koko sakki osansa. Samalla joukkueen valmennus saa ansaitsemattomansa huomion.

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

Alkulohkon viimeinen

Alkulohkon viimeinen peli Pussihukkia vastaan oli todellin thrilleri, joka päättyi Karhun voittoon 39-36. Pelillä ei sinänsä ollut sijoituksen kannalta merkitystä, mutta kyllä voitto on aina häviötä kivempaa.

Lohkon piikkipaikalta oli sitten hyvä lähteä B-lohkon kakkosta vastaan. Lohkot olivat niin eri tasoiset, jotta Wartti Basket oli täysin vastaantulija numeroin 61-31. Nyt jäämme jännittyneenä odottamaan huomista finaaliottelua, jossa vastaan astelee jälleen PuHu. 

Verkkokummitus

 

------------------------
 

 

Turnausavaus
Karhun 2001 syntyneet aloittivat EHBT-turnauksen perjantai-illan pelissä voitokkaasti. Pitkän matkan jäykistämät tassut Espooseen vertyivät hiljalleen liukkaaseen menoon. Kori-80 Järvenpäästä joitui nöyrtymään Karhun ärjäisylle lukemin 24-46. Ankara prässi väsytti vastustajan takamiehet unohduksiin.

"Hyvää peruspelaamista"
YP lausahti kuolemattoman totuuden, kun Karhu kaatoi ennakkoon Suomen ykköseksi rankatun Hongan Espoosta. Hyvällä peruspelaamisella voitetaan ottelut, ei taikatempuilla. Karhu prässäsi Hongan jalattomaksi lopputulokseen 31-47. Pojat jatkavat taistelua lohkon kärkisijoista. Lohkovoitto ratkaistaan iltapäivän pelissä Puhua vastaan.

Verkkokummitus

 

---------------------------

 

Pojat Espoon turnaukseen 23.-25.8

Karhu osallistuu pitkän kesäloman jälkeen 2001 syntyneillä pojilla Espoon turnaukseen tulevana viikonloppuna. Pojat ovat ensimmäisen vuoden C-ikäisiä ja heitot sihdataan täten normaaliin koriin, jonka korkeus on siis 3,05m. Vastaan ei astelekaan rotevia ja pitkiä vastustajia kuten Delfin Basketissa, jossa saimme maistaa kovia kyynärpäitä ja läpäisemätöntä korinalustaa elokuun alussa, vaan murrosikää odottavia ”normaalimittaisia”.

 

Turnaus toimii myös draftauksena Scania-Cupiin Ruotsiin, jossa kohtaa sitten Pohjolan parhaat myöhemmin keväällä 2014. Sinne siis tavoite vaikka omassa lohkossa onkin Suomen ykkösjoukkue Honka. Muut alkulohkon porukat ovat Kori-80 ja vanha vihollinen PuHu, jonka kohtaamisissa olemme lievästi niskan päällä. 

Näistä sitten tietoa omilla sivuillamme siinä aikataulussa kun valmentajamme ehtii toipua peleistä. 

VERKKOKUMMITUS

 

-------------------------

 

KARHUN MINIT JA MIKROT RAKVEREN TURNAUKSESSA HOPEALLE

Mikrot opettelivat pelimiehiksi

Torstaina 23.5 klo 10:00 hypättiin taas toukokuun perinteen mukaisesti Justuksen kipparoimaan Velj.Viitalan bussiin suuntana Viron Rakvere ja Maheda Cup. Meidän mikropoikien joukkue oli matkassa valmentajaa lukuunottamatta ensimmäistä kertaa ja tähtäimenä olikin lähteä hakemaan rutkasti kokemusta -03 syntyneiden ikäsarjasta, johon osallistuimme ainoastaan kahdella 2003 syntyneillä kun loput olivat vuotta nuorempia. Matkaan oli uskaltautunut kaikkiaan 8kpl pelimiehiä.

Menomatkan aikana jo monet pelireissut kiertäneet minipojat rauhoittivat olemuksellaan mikrojen matkajännitystä ja mukavan matkapäivän jälkeen majoituimmekin loistavaan kylpylähotelli Aqua Spahan. Sitten koitti perjantaina ja klo 12.00 ensimmäinen porras astuttavana, vastassa RakvereSK/Tarvas Raivo3.

Ensimmäisen jakson lämmittelyn jälkeen totesimme pelin olevan hyvin uomissaan ja voitimme ottelun selvästi 60-19 (29-13). Klo 18.00 olikin sitten kovempi koitos pääkaupunkimme Panttereita vastaan, joka oli meidät piessyt talvella Ricohissa. Tutinaa ja vapinaa ei kuitenkaan huomannut kuin valmennuskaksikolla, joka ei tällä kertaa päässyt sotkemaan poikien pelikuvioita. Peli päättyi todella hienon joukkuepelin ja jokaisen pelaajan peliasenteen ansiosta riemastuttavaan ja ansaittuun voittoon 43-31 (23-20) ja eikun syömään, kylpyyn ja nukkumaan.

Lauantai ja puolivälierä Pussihukkia vastaan klo 12.00.

Puhu oli voitettu talvella kertaalleen mutta kova vastus oli tiedossa eikä voitu löysäillä. Edellisestä ottelusta hankittu itseluottamus näkyi nyt poikien pelissä ja näin saavutettiin jo kolmas porras turnauksessa. Tie neljän joukkoon (yhteensä 12 joukkuetta) oli siis selvä ja kyselimmekin, että ovatko nallet jo kylläisiä näin alkukesän kynnyksellä..

Klo 17 välierä vastassa velivenäläiset Kometa 2 Pietarista. Nyt tutisi jo vähän muuallakin kun valmentajien penkillä. Katsomossa nimittäin tuumailtiin vanhempien keskuudessa, että miten pojat selviävät ehjin nahoin kookkaasta naapurimaan joukueesta, jonka puolustus oli jo ihan muuta kuin tähän mennessä oli nähty. 

Mutta vaikka tekee kipeää niin ei haittaa!!, tuumasivat karhun pojat, eikä poikien peli-into ja asenne laantunut yhdeltäkään pelurilta. Useankin itkuntuhahduksen ja paikkauksien jälkeen joka poika puri hammasta ja lähti takaisin kentälle ja olihan se jo vanhempienkin uskottava että pojat pelasivat tiensä finaaliin, 46-29, (26-20). Vanhat konkarit (minit) olivat tulleet heti oman pelin jälkeen tsemppaamaan mikroja, eikä voi vähätellä sitä kannustusta minkä minipojat tähän otteluun mikroille toivat pelikentän reunoilta!!  Meteli oli VALTAISA!

Sunnuntai.  

Finaali paikallista RKV Tarvasin 1 joukkuetta vastaan. Finaali pelattiin uudemmassa ja isommassa salissa, jossa minitkin pelasivat. Pelin alku lupaili todella nopeatempoista peliä, jossa pysyttiin mukana vaikkakaan ei enää ihan jokaisessa tilanteessa. Vastustajan joukkueen koko ja fyysisyys oli nyt niin kova, ettei loistavan turnauksen pelanneet mikrokarhut pystyneet enää muutamia hienoja tilanteita lukuunottamatta haastamaan tätä joukkuetta, joten Tarvasille ansaittu voitto ja meille loistava hopeinen kannu.

Kotosalla odottelevat saivatkin todeta pelimiesten koon kasvaneen vähintään 4 sentillä (neljävoittoa) ja pelikengät täytyy vaihtaa myös isompiin kokemusta karttui niin peleistä kuin mukavasta matkastakin. 

Nurminen Aapeli, Riihimäki Aleksi, Kujanpää Miika, Kuusinen Aku-Petteri, Latva-Panula Rasmus, Latva-Panula Roope, Blomgren Panu, Ikkelä Jussi

 Kiitokset kaikille pelimiehille ja kannustus/huolto joukoille!
 
-Ikkis-
 
 
MINIEN PUOLUSTUSPÄÄ KESTI LÄHES LOPPUUN

Ikkiksen teksti edellä henki Karhulaisten kovaa tsemppiä Rakveressa. Tuo spiritti toi molemmille joukkueille ansaitun hopean. Ainoastaan kotijoukkueet olivat vahvempia vaikka minit antoivat finaalissa järisyttävän kovan vastuksen.

Ensimmäinen turnauspäivä

Perjantain ottelut olivat lähes läpihuutoa jokaisen 13 pelaajan käydessä kentällä. RKV Tarvas Märt antoi hieman kovemman vastuksen pelin alussa, 55-28, kuin Suomen Mestari Loimaalta 42-23. Huhujen mukaan itse Greg Gibson oli antanut pelisuunnitelmaa ottelua varten mutta tulos oli odotettu. Ehkä se oli kuitenkin vain ”juttu”, mutta kohteliaisuudesta vanhalle Karhuvalkulle voitimme vain hintsusti.

Lauantaina jatkui sama peli

Ensimmäisessä pelissä kaatui Pantterit 59-18 ja semifinaalissa Fokopo 41-23. Näin varmistui jatko ilman suurempia vaikeuksia sunnuntaiseen finaaliin. 

Siellä kohdattiin RKV Tarvas 1. Joukkue oli mittava mutta uskomme silti kaikkien olleen ikäluokkaansa kuuluvia. Joukkueet etenivät aina tasatahtia viimeisille minuuteille saakka. Korinteko oli ilman joukkutaktiikkaa vaikeaa koska yksilöt olivat mies miestä vastaan todella tasaväkisiä. Kotijoukkue oli hienoisesti niskan päällä mutta Karhu pääsi kuin pääsikin 2 pisteen johtoon pari minuuttia ennen loppua. Sitten tuli peräkkäin kolme onnistumista Rakveren kolmen pisteen saldoon ja peli oli pelattu. Ero kasvoi minuutissa yli kymmeneen ja Karhun taistelusta huolimatta Rakvere vei finaalin 48-36.

Mahtavat kiitokset pelaajille ja kaikille mukana olleille. Koko sakki on uskomattoman sosiaalista, eikä matkan aikana ilmennyt mitään vaivaavaa. Mitä nyt muutama reikä vaivasi valmentajan mahassa mutta Kimmo se paikkasi minkä ehti. Matkan suoritusarvosanaksi päästiin 10 miinukseen, kun loistava kuljettajamme Justus vielä nosti sitä olemuksellaan ja palveluhenkisyydellään. 

Mukana olleet Karhut

Ylipeltola, Natri, Välkkilä, Pättikangas, Hakamaa, Marttila, Järvinen, Böomgren, Ikkelä, Mattila, Luoma, Piipari, Isoniemi. Ja uroksia lukuisa määrä muutamalla ladyllä varustettuna...Niin ja Jannelle aivan erityiset kiitokset järjestelyistä.

Hyvää kesää, harjoitusohjelmia alkaa tippua pian, joten pitäkää puhelimet ladattuina. 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------

 

KARHUN C-POJAT JÄTTIYLLÄTYKSEEN

Tämän kauden C -poikien final-4 turnaus järjestettiin Kokkolassa 6.4.2013. Karhu oli selviytynyt kuin ihmeen kaupalla runkosarjan kolmanneksi ja kohtasi näin kakkoseksi yltäneen Lapuan. Korikobrat olivat kukistaneet Karhun edellisessä kohtaamisessa ja 52 pisteen tappio oli kaikilla hyvin muistissa.

Ottelun alku lupasi hyvää Karhulle. Prässäys koko kentällä aiheutti Kobrille pallonmenetyksiä ja poikamme nostelivat helpohkoja pinnoja. Tosin prosentti oli hiukan kehno, joten lopullinen karkuun pääsy tyssäsi siihen.

Puoliajalla tilanne 28-16 ja Karhu asteli levollisena palaveriin valmistelemaan toisen jakson käärmekeitot. Keittoa laimennettiin puolenkentän puolustuksen verran mutta pidettiin varalla väkevämmät seokset, mikäli Korikobrat yltyisivät liian myrkyllisiksi. Niinpä toinen jakso taiteiltiin tasatahtia ilman suurempia hankaluuksia ja valotaulu näytti 51-40 voittoa Karhulle.

Voitto oli liian mairea tunteiden kätkemiseksi ja ilo riehahti ansaitusti. Vakuutamme silti Lapuan suurilukuiselle fanikatsomolle, että ”vahingonilosta” ei ollut tietoakaan. Lapualle kuuluu myös kunnia hienoista runkosarjan otteluista mutta urheilu on tällaista, päivän kunto ratkaisee joskus. Kiitos kuitenkin rehdistä suhtautumisesta ja onnitteluista, jotka saimme osaksemme fanikatsomoltanne.

 

FINAALI

Aamuottelussa Kokkola oli lyönyt Jyväskylän ”hengenheimolaisensa” lähes puolivaloilla 75-44 ja näin Karhu tajusi vasta tovin Lapuan ottelun jälkeen, että se oli selviytynyt finaaliin isäntäjoukkue Kokkolaa vastaan. Se oli dominoinut runkosarjaa mielin määrin ja keskinäiset ottelumme näyttivät miinusta 81 ja 62 pinnaa. Säätiedotuksen mukaan pyörremyrsky oli siis tiedossa ja sen laimentamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen.

Timo Virolainen on saanut Kokkolan pelaamaan materiaalinsa ylärajoilla ja kun kyse on SM-sarjan tasoisesta joukkueesta niin vauhti oli meille heti liikaa. Tai ei ihan heti, kun puoliaika oli vielä numeroissa 31-24 mutta sitten alkoi Kokkolan ryöpytys ja kolmas neljännes 26-16 oli niitti voitontahdolle. Loppujaksolla Karhusta vieraili kaikki kentällä ja näin taivuttiin lähes kunniakkaaseen tappioon 82-53. Onnittelut voittajille, joiden lyömiseen ei ihmekään olisi riittänyt.

Kaikkiaan kaudesta jäi mahtavan positiivinen maku ja hopeamitalia juhlittiin antaumuksella kotimatkan ajan. Mutta se ei riitä vaan juhlat jatkuvat ainakin vielä viikon verran. Joukkueen ohjelmistoon kuuluu päivittäin vierailuja paikallisilla kouluilla ja ainakin parit illalliset silmäätekevien kanssa. Lisäksi suunnitteilla on ulkomaan matka, jonka toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä. Haastatteluja ja nimikirjoituksia joukkue antaa kotioloissaan klo 17.00-18.00 välisenä aikana kaikkina kuluvan viikon arki-iltoina. Mahdollisia euromuistamisia voi osoittaa joukkueen Kyproksella olevalle tilille, jonka saa tietoonsa joukkueen päävalmentajalta.

Joukkuetta on valmentanut nousujohteisen kauden aikana pääasiassa Simo Koskilammi, Petri Piipari, Juha Poola ja hiukan Hakis. Jojonakin toiminut Juha kiteytti kauden osuvasti: ”Tämä kausi oli suoritukseltaan kuin lähes uusi autoni Honda. Kun lähtee kiihdyttämään niin aluksi ei oikein tapahdu mitään. Mutta kun vaan jaksaa painaa pedaali pohjaan niin jo alkaa loppua kohti tehot nousta. Silloin ei pärjää enää Hakiksen Pögöttikään, Lapuan Korikobrista puhumattakaan”.

 

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

KARHUN MINIPOJAT KESKISEN ALUEEN MESTAREITA


Kauhajoen Karhun minit ottivat kolmannen aluemestaruuden putkeen. Tunnelmat olivat lauantaisen ykkössijan jälkeen siis lähes rutiininomaiset. Jojo sai silti puristettua oivan tuuletuskuvan joukkueesta mitalit kaulassa. 

Päivän ensimmäinen ottelu oli runkosarjan neljättä vastaan kun kentälle asteli Säynätsalon Riento. Saimme siis helpohkon vastustajan ja lähdimme pelaamaan kahdella tasapaksulla viisikolla. Kumpikin pelasi yhden kasiminuuttisen ja tilanne puoliajalla huolestuttavan niukka johto 48-43. 

Yleisö nosteli hermostuneena takapuoltaan ja ounastelivat tiukkaa taistoa toiselle puoliajalle. Toisin kuitenkin kävi. Kolmas kymppi eteni omiemme komennossa ja tuotti numeroiksi 80-49. Peli oli ratkennut ja viimeinen jakso lasketeltiin pistein 12-13 ja koko ottelu siis 93-62.

Finaalin vastustajan määräsi seuraava ottelu Honsu-Huima, joista Huima oli osoittautunut koko sarjan ajan paremmaksi. Nyt kävi Huimalle lopussa kalpaten ja Honsu kaikkien yllätykseksi kurottautui loppuotteluun. Myös oma käsikirjoituksemme meni näin uusiksi. Pelikonsepti uusittiin loppua lukuun ottamatta, joihin polempiin oli kirjattu MESTARUUS.

Honsun kaikki kaikessa oli valmentajan oma poika Aarre Abbey, jolle kuitenkin saalistettiin aikaisessa vaiheessa ajoilla kolme virhettä. Syömähampaan istuessa vaihtopenkillä kasvatti Karhu tasaisesti piste-eroa. Puoliajan tulos 34-16 osoitti silti lievää hermostuneisuutta kotijoukkueen otteissa. Ero olisi voinut olla paljon suurempi, jos heitot olisivat uponneet aamupelin malliin. Ero selittyi suurelta osin sillä, että pojat olivat päättäneet lukita puolustuksen niin kovaksi, ettei sen rikkominen onnistuisi ilman dynamiittia.

Kolmannen kasin rypistys tilanteeksi 54-21 ilmoitti katsojille kuka määrää. Viimeinen jakso 19-19 lukemiin antoi kuvan iloittelusta ja otteen heivaamisesta. Nyt finaali ei muodostunut kutkuttavaksi jännitysnäytelmäksi vaan lähinnä suurten tasoerojen toteamukseksi. Lopputuloksella 73-40 lellittiin lähinnä vastustajaa. 

Voitontanssi muistutti lähinnä rumban sijasta valssia, mutta tyytyväisyys paistoi silti kaikkien kasvoilta. Olihan se mannaa kun sai pujottaa kaulaansa kirkkaimman mitalin kun mukana oli ensikertalaisiakin. Mairein hymy löytyi silti katsomon puolelta vanhempien kasvoilta. Salamavalot räiskyivät ja sankarit ikuistettiin historian lehdille.

Tämän aluefinaalin jälkeen on osa lapsuutta takana ja mielet ovat hieman haikeita. Yhdessä koetut kasvatukselliset hetket muuttuvat orastavan murrosiän odotukseen. Nyt on aika siirtyä korkeisiin koreihin ja pykälää isompaan palloon ja astua askeleen kohti aikuiskoripalloa. 

Tämän kauden tärkeimpiä tapahtumia on vielä edessä kahden kansainvälisen turnauksen muodossa. Tärkein on jo pääsiäisenä, jolloin minit matkustavat Scania Cupiin. Siellä mitataan todellinen pohjoiseurooppalainen taso ja katsotaan onko piskuisilla Kauhajoen pojilla mitään mahdollisuuksia. Tavoitteet ovat korkealla, aina finaalissa saakka, mutta ymmärrämme kyllä, että tie sinne on kivinen ja raskas. Koskaan ei voi silti tietää....

Kiitokset kaikille mukana olleille, olette tehneet osanne Karhun koripallohistoriaan.

VERKKOKUMMITUS

 

------------------------

 

 

C-POJAT LAPUALLA
Karhun C-pojat ovat parantaneet otteitaan tasaiseen tahtiin. Edellisen kotiturnauksen voitot, jotka ikävä kyllä eivät koskaan ilmestyneet sivuillemme, antoivat odottaa hyvää Lapualta. Vaasan kukistuminen kotona 50 pisteen eroon venyi nyt kahdeksaankymmeneen, 104-24. 
 

Toisessa ottelussa tapahtui sitten se kuuluisa hyytyminen vain kuudella pelaajalla matkassa olleelle Karhulle. Lauantain koulupäivän ansiosta minit jäivät konhottamaan koululiikunnan merkeissä kotiin, eivätkä päässeet tuuraamaan poissaolijoita. Silti piste-ero on pysynyt joukkueiden voimasuhteissa samana. C-poikien kuusikko piti eron yhä 50 pisteessä, 36-88.
 

Kauden alussa ei kukaan uskonut Karhun yltävän final-4 turnaukseen mutta nyt se on tosiasia. Viikko pääsiäisen jälkeen pelataan mestaruusturnaus Kokkolassa ja siellä sitten kaikki peliin ja mitalin metsästykseen.

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

Karhut ottivat voittoja

Kauhajoella 16.2 pelattu minipoikien turnaus toi voittoja molemmille joukkueille. Karhu on siis jaettu kahteen joukkueeseen, jotta varmistetaan riittävät peliminuutit ja vastuunotto jokaiselle nallelle. Karhu Whitessä pelaa jo -03 syntyneitä, taitaa olla jopa nuorempiakin, oman halunsa ja motivaationsa mukaan. Myös Blackille tarjotaan omiin taitoihin nähden haasteita, vaikka omalla alueella pelit ovatkin lähinnä kosmetiikkaa ylivoimaisuuden takia.

Karhu Black hoiti vastustajat suurinumeroisesti. Vaasan Salama kaatui 111-11 (eivätkä pojat edes huomanneet saaneensa taululle huvittavia numeroita) ja Muuramen Urheilijat 130-19. Päivän kovimmasta suorituksesta vastasi silti Karhu White, joka kaikkien ennakkokaavailujen vastaisesti nujersi Vaasan Salaman aluesarjassa ensimmäisen kerran. Monien vaiheiden jälkeen tulos sinetöitiin 76-63. Vaasan puolustukseksi on sanottava, että pikkukarhuilla onnistui lähes kaikki. Vanhemmat kannustivat kovaäänisesti poikia ja lopuksi tietenkin pirauttivat helpottavat itkut kun jälkikasvu asteli loppuärjäisyyn. Voittoa ei ollenkaan himmentänyt ensimmäisen pelin tappio Muuramelle 72-51.

Seuraavaksi kisataan FINAL-4 Kauhajoella, luultavasti viikkoa ennen Pääsiäistä. Kyseessä on virallinen seurakisa, johon Karhut White ja Black yhdistyvät Kauhajoen Karhun minipoikien joukkueeksi. Pöytäkirjaan saa merkitä vain 15 pelaajaa, joten joukkueen pelaajat jaetaan kahteen otteluun niin, että kaikki saavat pelata.

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

 

MUSTAVALKOISET KARHUN PENNUT TEMMELSIVÄT KOTILUOLASSA
Sunnuntaina 3.2.2013 pelattu minipoikien kotiturnaus tiivistyi kahteen otteluun, kun Muurame joutui jäämään pois sairastumisien vuoksi. Ensimmäisessä ottelussa Karhu kohtasi Säynätsalon Riennon, joka päättyi kotijoukkueen selvään voittoon korilukemin 110 – 31 (48 – 14). Jälkimmäisessä ottelussa Karhu kohtasi uudelleen Säynätsalon ja nyt oli vieraiden vuoro voittaa korilukemin 88 – 60 (46 – 24).
Molemmissa otteluissa oikeutta jakoivat tasapuolisesti Risto O Laakso ja Ari Mikkola.
Kotiturnaukset jatkuvat pentujen osalta tulevan lauantaina 16.2.2013 liikuntahallilla kello 11.00 ja 12.30 otteluilla Vaasan Salamaa ja Muuramen Urheilijoita vastaa. Tervetuloa!

 

PIENEMPI VERKKOKUMMITUS


----------------

 

C-pojat pyörremyrskynä Keski-Suomessa

C-poikien joukkueeseen tehtiin viime tingassa valmentajien vaihdos kun Simpe ja Tinke olivat estyneitä. Tilalle tulivat ensimmäisiä otteluitaan valmentamaan uskaltautuneet Juhis ja Petris. Noviisivalmentajat näyttivät heti vanhemmilleen mallia ja niistivät Huiman ja Honsun selkeään tyyliin. Karhun hyökkäys oli uudistettu ja se puri timantin lailla. Myös puolustuksessa pelaajien kädet pysyivät hyvin ylhäällä. Tämän tempun valkut olivat oppineet lännenelokuvasta Rio Grande. Pelaajien asenne oli myös parasta mahdollista ja valmennuskaksikon vaativin tehtävä peleissä olikin poimia pöytäkirjasta päivän pistekarhut. PP kaksikko Piipari-Poola hyrisi tyytyväisyyttä pelien jälkeen ja uudet kujeet mielessään haastavat 16.2 kotiottelussaan klo 14.00 Vaasan ensi la 16.2. Toki vanhat valmentajat ovat tervetulleita apuvalkuiksi, ottamaan oppia tehokaksikosta, mutta itse on kustannettava kahvit.

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

 

Minit Ricohissa

Minien tuskainen menestys turnauksissa jatkui Ricohissakin. Syynä tähän hiellä ansaittuun seitsemänteen sijaan on helppo löytää. Monet Suomen huippujoukkueet pelaavat jo C-junnujen säännöillä ja hakkaavat minikarhut muutaman pinnan. Haikaillen valmennus katsoo poikien hienoa ja yritteliästä peliä mutta minkäs teet kun pelityyli pohjautuu yksilöiden kehittämiseen eri pelipaikoille.

Uskomme kuitenkin vakaasti, että tämän kauden jälkeen alkava joukkuepelin opettelu tuo tällä taitotasolla suoritettuna tulostakin. Ei tulosta millä tahansa taktiikalla vaan huomioon ottaen yksilön tarpeet. Näin jatketaan eteenpäin onnitellen hienosta ja hyödyllisestä turnauksesta joukkuetta ja taustoja. Tuliaisina sarjan puolivälin sijoitus ja vatsaflunssa valmennukselle oli silti mieleenpainuva kokemus.

Mikronalleille vielä mahtavat onnittelun kuutossijasta. Taitaa olla niin, että minien suuret saappaat on jo täytetty ja Karhulla on edessä monivuotinen juniorimenestys.

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------


 

C-pojat Vaasassa 20.2.
C-poikien pelaaminen on kohenemaan päin. Sunnuntaina tuli voitto JyNMKY:stä hikisten vaiheiden jälkeen. Vasta viimeisen neljänneksen koko kentän paikkaprässi muutti ottelun kulun Karhulle numeroihin 65-57. 
Kovan työn takana ollut voitto kostautui sitten väsymisenä seuraavassa ottelussa Lapuaa vastaan, joka käynnistyi vain vartin palautumisen jälkeen. Onhan toki hienoa, että lapualaiset joskus kaatavat Karhun, jollain sarjatasolla, ainakin heidän kannaltaan.
Ottelun lopputulos oli turhankin selvä, kun Karhun pelaajat jämähtivät paikalleen ja pallo jäi tassuihin kiinni liian kauaksi aikaa. Numerot kirjattiin historiaan 73-57.

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------


 

Karhu nappasi alueen kärkipaikan


Minipojat matkustivat Äänekosken vieraaksi molempien joukkueiden voimin. Karhut kohtasivat kotijoukkueen lisäksi Honsun. Päivän tulokset olivat linjassa osaamisen kanssa ja taas kerran voidaan todeta, että Kauhajoella tehdään juniorikasvatuksessa hyvää työtä. Seuraavassa annamme päivän kulusta tyhjentävän kuvauksen. Äänekoski – Karhu Black 67 – 74 ja Karhu Black – Honsu 72 – 36

Valitettavasti Karhu Whiten toisen ottelun pöytäkirja tuhraantui niin pahasti, että emme saa sieltä pisteiden tekijöitä esitellyksi. Lopputulos on kuitenkin tiedossa, joka meni Äänekoskelle 34 – 79. Honsu – Karhu White 91-49

 

 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------


 

Karhun minipoikien suoritukset kruunattiin Scania Cup -kutsulla

Kauhajoen Karhun minipojat ovat osallistuneet nuoren uransa aikana moniin koviin kansallisiin ja kansainvälisiinkin koripalloturnauksiin. Usein on tuomisina ollut mitali, jopa kirkkain sellainen, ja ellei niinkään niin ainakin kokemusta ja rutiinia roppa kaupalla. Nyt tuo nousujohteinen harjoittelu saa kruununsa kun Karhu on kutsuttu pohjoismaiden kovatasoisimpaan ja arvostetuimpaan turnaukseen.

Scania Cup -turnaus on kuluttanut korisukkaa jo vuodesta 1981. Joukkueiden määrä on lisääntynyt tasaista tahtia ja tulevassa turnamentissa Södertäljen kaupunki täyttyy noin 150 joukkueella. Historian voittoisilta lehdiltä putkahtelee suomalaisia seuroja harvakseltaan mutta mitä sanotte nimistä, joita esiintyy sarakkeen MVP alla; Ray Ailus -90, nykyinen valmentaja, Marcus Hemdahl -94, Haakanan veljekset, nämä fossiileille mainitakseni. Nykyhetken liigapelaajiakin löytyy kuten Ville Matti Kopio, Uki, Antero Lehto, Pyrintö ja Mikko Koivisto, Biisonit. Tällaisten pelaajien joukkoon olisi kunnia kuulua, vaikka ajatuskin nyt tuntuu mahdottomalta. Se on kuitenkin tavoittelemisen arvoista.

Turnaus pelataan 29.3-1.4.2013. Sen yhteydessä pidetään myös valmentaja- ja tuomariklinikoita, jotka jakavat ajankohtaista tietoa lajista. Karhun nuoremmille valmentajille tilaisuudet ovat varmasti kehittäviä, vanhemmalle turhauttavia koska hän luulee jo osavansa kaiken. Kaikkiaan turnaus on jälleen askel kohti menestyksekkäämpää yhdessäoloa, jota ei voita mikään kulmilla notkuminen. 

Minipojat pelasivat hienon lauantain 15.12 kun vastaan asteli Suomen ”pronssijoukkue” Tampereen Pyrintö. Pyrinnön miehet pelasivat sitten illemmalla Karhua vastaan kokien pienempiensä kohtalon. Minit huitelivat nimittäin taululle lopputuloksen 65-50 kun Tampereen äijäsakki hävisi vieläkin roimemmin omillemme. 

Turha on kuitenkaan tässä kerrata pelin vaiheita kun molemmat joukkueet voi nähdä nettilähetyksenä tai TV-nauhoituksena.
 ww.nallebasket.fi näyttää kuinka peli eteni nuorempien osalta ja URHO TV tietenkin vanhempien edesottamukset. Minipojat tapaatte vielä miesten pelin puoliajalla, jossa he mittelivät Tamperetta vastaan pikapelillä 2 pisteen voiton, kun eivät vieraat millään meinanneet uskoa. Siirtykäämme siis sinne...!!!

Oikein hyvää Joulun ja Scania Cupin odotusta

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

Karhun C-pojat reipastuivat

Karhun C-pojat ovat pelanneet alkukautta lukuunottamatta taitojensa määräämällä tasolla. Joukkuepelaaminen on kehittynyt suotuisasti ja sunnuntain 25.11 Kokkolaan tehty matka osoitti jo, että turistireissut ovat takana päin.
 

ONMKY pieksi viime numerossa Karhun 15 pisteellä voittaen toisen jakson noin kolmellakymmenellä mutta nyt oli komento toinen. Joukkueen jalat olivat kerrankin tuoreen vihannestiskin tuoksuiset eikä Simpan viikon hiihdettyjen jalkarättien katkuiset. Tassut viilettivät kentällä koko kentän miehessä ja puoliaika komeili ansaitusti valotaululla 43-25.

Karhu pelasi tasaminuutit ja kaikki pelaajat pääsivät korin tekoon kun joukkue hallitsi ottelutapahtumia molemmissa kenttäpäädyissä. Ainoastaan levypallot jäivät Oululle roiman pituusylivoiman ansiosta. Onneksi vastustajan koria kohti heitettyjen pallojen osoite oli pahasti hukassa ja renkaan läpi meni vain 42 pisteen edestä kirjausta. Karhu pisteli paremmalla prosentilla 89 pojoa, joten melkoinen parannus viime peliin oli tosiasia. 

Toisen ottelun tärkeys näkyi vastustajan valmentajan Timo Virolaisen otteissa. Mies oli joukkueineen pakkovoiton edessä ja skouttasi tarkasti Karhun nousua tusinajoukkueesta sarjan kärkikolmikkoon. 

Kokkola asteli peliin itsevarmasti ja pöllytti unisen Karhun puoliaikaan mennessä karvaisiin tappiolukemiin 61-21. Kuuta taivaalta tavoitellut Karhu paransi kuitenkin otettaan ja koko ottelun tappioksi muodostui ”vain” 62 pistettä, joka on sentään yhdeksän pinnaa vähemmän kuin edellisellä kohtaamisella. Kahdeksas peli on jo tällä kehityksellä voitollinen, joten vapise kaima, täältä tullaan.

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

C-pojat juhlistivat isäinpäivää


Karhun C-pojat saivat isäinpäivänä vieraakseen JyNMKY:n ja Honsun. Heti ensimmäisessä ottelussa vahvasti SM-sarjaan menossa oleva JyNMKY näytti hikisesti eron Karhuun. Isot pojat, joilla muutamilla rehotti parin päivän sänki leukaperissään, veivät levypallot pituudellaan ja lihasvoimallaan.


Piskuinen karhupentue pelasi ottelun koko arsenaalillaan ja väläytteli aivan mukavasti taitojaan ollen hetki ennen päätöstä jo kuuden pisteen päässä. Tästä pelästyneenä JyNMKY:n valmentaja Mikael Saukko henkeään haukko ja otti aikalisän. Hän latasi kentälle kaikki körmyt ja tulos oli valmis Karhuun tappioksi 56-76.


Päivän toinen koetos sujui Karhulta veikeän huumorin vallitessa. Joukkue sai kerrankin rauhassa harjoitella tositoimissa opeteltuja kuvioitaan. Koko kentän prässi ja jouhevat hyökkäyskuviot jättivät Honsun alle kolmenkymmenenkahden pisteen, tehden itse yli satakaksikymmentäviisi pistettä. Pelissä nähtiin Karhulta myös muutama pistetiliä kartuttanut kolmenpisteen heitto, jollaisia iso Karhu olisi tarvinnut Lappeenrannan kesytykseen edellisenä iltana. Matsin lopputulos 126-31 kuvastaa hyvin pelin kulkua ja oli poikia palkitseva viimeisenä runkosarjan otteluna.


Äideille kiitokset kanttiinin antimista, jotka hakivat isäinpäivän kunniaksi vertaansa. Myllyniemien kanttiinivuoro sujui letkeästi ja Antti itse oli kuin suoraan ”Kurjat kuppilat” ohjelmasta. Hääri siellä ja täällä fiksaten pöydän tyhjäksi iltaan mennessä. Ainoastaan sämpylöitä jäi parikymmentä kiloa, jotka nekin jaettiin vähäosaisemmille valmentajille. Täytekakkua ahdettiin sakilla vielä valomerkin välähtäessä mutta taisi sekin mennä alas tuulensuojaan.


Myös tuomarit ja valmentajat ansaitsevat kiitokset vaikka haluavatkin esiintyä tässä valenimillä. Päivän viheltelijät olivat Kolo Saaristo, Ossian Johto ja Teppo Rasite. Aivoina toimivat Mimmi Kolkoissa ja Ahma Kotimaa. Ellette päässeet paikalle ja luulette silti ratkaisseenne nimet, voitte pirauttaa numeroon 040 848400 palkinnon toivossa. Jäämme odottelemaan sarjan laatijalta jatkoa ja tiedotamme sitten tulevista peleistä.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

 

C-pojille taas voitto

 

Äänekoski isännöi lauantaina C-poikien SM-karsintaa saaden vieraakseen Karhun ja Oulun. C-poikia oli täydennetty kolmella pikkunaperolla, Akselilla, Juusolla ja Joonalla. Vanhat parrat Veikka, Aksu, Julius ja Eero olivat treenanneet uuden prässin päivän syömähampaakseen ja hyvin näytti puolustus purevan. Simppa hääri penkin päässä ja ärisi vanhan, ovelan uroskarhun neuvoja, eikä ihme, että Karhu kesytti Huiman luvuin 64-62. Peli oli jännittävä aivan loppuun saakka ja aikuisten nitropurkki menikin heti ensimmäisessä ottelussa.

 

Oulu asteli muotisanonnalla ”tuorein jaloin”, kuka höyrypää lienee keksinyt, Karhua vastaan sen toisessa ottelussaan vain vartin tauon jälkeen. Alku lähti mukavasti käyntiin ja toisen puoliajan jälkeen näytti Karhu menevän menojaan tilanteessa 39-22. Sitten kävi niin kuin monesti aikaisemminkin. Seitsemällä pelaajalla matkassa ollut joukkueemme menetti ”tuoreet jalat” ja joutui jatkamaan jo eräpäivän yli menneillä kintuilla. Siitäkös oululaisten riemu alkoi ja Karhun tappio kirjattiin 55-68.

 

Valmentajien tehtävänä on mm. valvoa, etteivät jalat pääse vanhoiksi ottelun aikana. Eräpäivää lähestyvät kiidättimet on otettava lepoon varhaisessa vaiheessa. Näin toimittiinkin mutta annostus seitsemälle karhulle muodostui silti aivan liian raskaaksi. Mikäli Karhu ei saa enempää pelaajia matkaan seuraaviin otteluihin, voi sitä odottaa sama kohtalo jokaisessa turnauksessa. Jalkojen eräpäivää voi toki jonkin verran siirtää harjoittelulla myöhemmäksi mutta siinä puhutaan pitemmästä aikajanasta. Lisää pelaajia matkaan on nopeammin vaikuttava vaihtoehto. Esimerkiksi Jussi Myllyniemi ei ole päässyt vielä osallistumaan ollenkaan matseihin pitkällisen sairauden, mytologian seurauksena. Onneksi tauti on pian selätetty ja joukkueemme rivit vahvistuvat aidosti.

 

Seuraava ottelu on yksittäinen Jyväskylän NMKY:tä vastaan ensi sunnuntaina koulukeskuksessa, joten muutamat teistä ovat tervetulleita kannustamaan kotijoukkuetta voittoon. Kaikkien ei kannata tunkea paikalle koska käytämme vain alakatsomoita. Lähinnä odotamme kannustamaan kaikkia korkeakulttuuria ymmärtäviä älykköjä, toki myös muut ovat tervetulleita jos tilaa piisaa.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

 

Karhun minit palloilivat liikuntahallilla

 

Karhun minipoikien, siis -01-02 ulostulleiden, aluesarjaa pelattiin lauantaina Kauhajoen lähes uudessa koulukeskuksen liikuntapyhätössä. Enpä malta tässä olla heti mainitsematta, että kyseinen halli on saanut ”vuoden sisäliikuntapaikka”-maininnan Suomessa. Sieltä löytyy kaikkiin pallopeleihin sopivat olosuhteet ja vähintään kolmen kilometrin juoksusuorat, kun jaksaa vain juosta rataa edestakaisin. Hyppyolosuhteet ovat loistavat; pituus-, 2- loikka-, alle kahden metrin seiväshyppy- sekä Benjihyppypaikka kuuluvat hallin vakio-olosuhteisiin. Katsomot siirtyvät napinpainalluksesta paikasta toiseen, joten Lapualaisille tiedoksi, että voitte lainata niitä kun miesten paikallismatsi Karhu-BC Lapua käynnistyy.

 

Näissä hienoissa olosuhteissa vastaan asteli Lapuan Korikobrat ja Vaasan Salama. Otteluselostuksessani yritän jälleen pitäytyä rehellisellä, myös vastustajaa kunnioittavalla linjalla, vaikka pelit olivatkin kohtuullisen selkeitä Karhu Blackin ja kivikovia Karhu Whiten osalta. 
 

Karhu sai aamusta vastaansa Lapuan, joka vei ottelua heti alusta pitäen. Kobrat luikertelivat Karhun hataran puolustuksen seassa aivan liian vapaasti. Kotijoukkue ei meinannut millään saada tasoistaan peli aikaiseksi ja niinpä se vei ensimmäisen neljänneksen nimiinsä 27-0. 
 

Puolustus toimi jotenkin toisella nelkulla yhtä harmittavaa nukahdusta lukuunottamatta. Kobra joukkue käytti hetkensä sumeilematta hyväkseen ja näin Lapua iski taukonumeroiksi 55-1. 
 

Apuvalmentaja Kimmo Ylipeltola venytti äänijänteensä puoliajalla maksimiinsa ja Karhu heräsi talviuneltaan. Pyydän tässä yhteydessä kohteliaammin hyyppäläisiltä ja päntsyläisiltä anteeksi kovaa ääntä ja turhaa poistumistanne luullun ilmahyökkäyssireenin alta pommisuojiin. Kimmo lupaa tästä lähtien käyttää ”normaalia” komentoääntä. Puhuttelu auttoi vain hetkisen ja Lapua latoi 800 prosenttia kovemmat lukemat jälkimmäisellä jaksolla taululle. Näin ottelu päättyi Karhulle 117-9.
 

Karhu White oli elementissään Vaasan Salamaa vastaan kunnes valmentajat jälleen sekoittivat pelin totaalisesti. Olisiko aika jo hankkia pojille ansaitsemansa valmennustietous penkin päähän, kysyn vain. Nuorempi hoiti hommaa hyvin mutta se toinen...Penkin päätä saamme syyttä niukasta kahdeksan pisteen häviöstä numeroin 60-68.
 

Kolmas ottelu oli Karhu Whiten näytöstä. Joukkue on mennyt jättimäisin harppauksin eteenpäin ja Korikobrat sai tuntea sen luikertevassa kehossa. Koko kentän prässi ja nopeat hyökkäyksen purivat ekalla nelkulla pisteisiin 3-11 ja toisella 14-20. Pelaajat osasivat mennä oikeille hyökkäyspaikoilleen sujuvasti ja puolustus oli antaumuksellista. Eipä ollut ihme jos peli päättyi vaivatta Karhulle 63-47. 
 

Viimeisessä ottelussa haastoi lohkon toinen ennakkosuosikki Vaasa kotiporukamme miehen lailla. Peli oli odotetun tasainen jokaisella osa-alueella. On myönnettävä, että katsoin ottelua hieman värillisin lasein kun tuttu valmentaja ystäväni kaitsee Salaman miehiä nousuun I-divisioonaan, kunnes muistin ”puoluettomuus”-ideologiani. Salaman kovaa taistelua voi kuitenkin todistaa vajaa tuhatpäinen yleisö ja nämä ”mattimeikäläiset”ovat varmasti samaa mieltä kanssani. Vaasa teki ikimuistettavan ottelun, jossa pelitilanteet vaihtelivat nopeasti puolelta toiselle ja korisukka soi ennen kuulematonta sävelmää. 
 

Ensimmäinen jakso karmaisevasti 44-3. Toinen 20-6 oli jo puhuttelun arvoinen. Kolmas 38-2. Pelin mennessä viimeiselle jaksolle valmentajakaksikko saattoi jo heittää hanskat tiskiin. Eivätpä he paljoa tehneet sitä ennenkään mutta nyt äijät valahtivat täysin kasaan vaihtopenkille. Peli päättyi 132-16 ja Karhu tallustelu loppuhuutoon tyytyväisin mielin.

 

Lopuksi haluan kiittää hienoista ja ravitsevista järjestelyistä emokarhuja ja iskäkarhuja salijärjestelyistä. Katselijoita olisi saanut olla hieman enemmän kuin alle tuhat mutta hyvä näinkin. Lahjomattomina tuomareina toimi Karhun ikinuoret Simo ja Risto ikivihreät Oskari ja Harri. Näille kova kiitos ja tietysti vielä itselleni loistavasti väsätystä ottelukuvauksesta.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

 

MINIPOJILLA PISTEKARKELOT VIMPELISSÄ

 

Minipojat olivat matkassa 7.10 Vimpelissä pelatussa koristurnauksessa kahdella saman ikäryhmän joukkueella. Karhu Black ja Karhu White tekivät yhteensä 520 pistettä vastustajien 48 vastaan. Vimpeli ja Kokkola yrittivät urhoollisesti laittaa kampoihin ja valmentajatkin toimivat kuten ottelussa pitääkin mutta Karhujen kokemus oli aivan liikaa. Toisaalta pelaajillemme oli helpottavaa ilotella puolivaloilla ja ottaa rennosti joskus itse pelissäkin.

 

Karhu Blackin ja Karhu Whiten tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat, mustalla vain otteluiden lukumäärä kauden aikana on huomattavasti suurempi kuin valkoisella. Päätavoitteena on tarjota hieno harrastus pojille, kehittävää vastusta sekä jokaiselle halun mukaista ottelumäärää. Aluesarja ei tänä vuonna ehkä vastaa tavoiteasettelua parhaimmillaan mutta jokaiseen otteluun pyritään löytämään jokin uusi teema. Pelimatkojen tuleekin suuntautua myös aluesarjan ulkopuolelle, jotta kehitys pystytään varmistamaan.

 

Karhu B-Kokkola 156-4       Karhu B-Vimpeli 143-0

Karhu W-Kokkola 110-18    Karhu W-Vimpeli 111-26

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

 

C-POJAT HARJOITTELIVAT TULEVAA ELÄMÄÄ

 

Hirvittävä nakki iski C-pojille kun jo käytännössä ikäistensä mestaruussarjassa pelaavat joukkueet kurittivat Karhuja Kokkolan turnauksessa. Kokkola ja Muurame taputtelivat taululle, jota hoiti auringon tarkka sarjalaatija Pertti Laatikainen, sellaiset lukemat, että pois osaaminen hallista oli täysin ulkopuolisen ohjauksen varassa.

 

Ensimmäisessä ottelussa ”Kokkolan Korisvelho” Timo Virolainen oli lähes yhtä itsevarma joukkueensa voitosta kuin aurinko nousustaan. Uskomaton tulos 26-0 ensimmäisellä kympillä oli historiallinen avaus C-poikien matsissa. Karhun valmentajilla oli kaksi minuuttia aikaa toipua iskusta ja keksiä jotain muuta mutta kun päävalmentajan tärkein työväline on umpiluuta astui kuvaan kakkonen, Simo Koskilammi. Simon rauhallisella opastuksella pelaajat lähtivät uuteen taistoon ja Hakis ohjattiin toipumaan penkilleen vieläkin poissa tolaltaan.

 

Toinen kymmenminuuttinen oli Karhun hallintaa alusta loppuun ja se vietiin kahdella pisteellä tilanteeseen 44-20. Peli oli kuitenkin ratkennut ja lopputulos odotettu 112-41. Kenelläkään ei tainnut olla hauskaa mutta pääasia oli, että kukaan pojista ei antanut periksi pelin aikana metriäkään.

 

Toisen ottelun juoni oli selvä jo ennen alkua. Vastustajat olivat kopsanneet edellisen ottelun käsikirjoituksen ja numerot kirjoitettiin lopuksi 115-40 Muuramelle. Viholliset olivat ylivoimaisesta voitostaan huolimatta kohteliaita nuoria miehiä ja kättelivät kaikki, jopa puulla päähän lyödyn karhucoatsin. Tämä huomaavaisuus lämmitti suhteet kuntoon samaan pukukoppiin tunkevien joukkueiden kesken ja juttu luisti heti ottelun jälkeen luontevasti vaikkakin pientä virnuilua oli huomioitavissa erään vastustajan pelaajan iskän ilmeissä. Ei kuitenkaan muistella menneitä enää vaan lähetetään reilusti terveisiä Sompelle voiton kunniaksi. Teillä on hieno porukka, joka draftattiin Suomessa juuri sijalle 6-7.

 

Karhu pelaa vielä SM-karsintaa pari kertaa mutta vastustajat ovat aivan eri luokkaa kuin tänään. Siihen paneudutaan seuraavassa numerossa mutta uusista säännöistä vielä vähän. Koripallon reilun pelin periaatteet ovat vallanneet alaa jo myös Suomessa, oli jo aikakin. Liitto määrää, että nyt ei enää ole epäreiluja vastustajia, valmentajia ja vanhempia tai tuomareita vaikka viimeksi mainittua ryhmää hiukan epäilen. Samassa sääntöuudistusprosessissa painotetaan, että valmentajista vain yksi voi seistä kerrallaan ottelun aikana tai rangaistuksena on tekninen virhe vaihtopenkille. Meidän kohdallamme ei tästä ole vaaraa, sillä molempien valmentajien polvet ovat niin vetevässä kunnossa, etteivät pääse ylös penkiltään kerran istuttuaan ennen kuin huoltaja J. Poola on nostanut heidät seisoalleen pelin loputtua.

 

Näine terveisin tutkimme reiän etsintään osallistuneet pelaajat.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

C-poikien SM-karsinnat Vaasassa 30.9.


Karhun C-poikien joukkue on tänä vuonna ohut, enkä tarkoita pelaajien fyysisiä mittoja. Joukkueen peleihin on ilmoittautunut vain 6 pelaajaa, joista vielä ”BiddyBasket kunkku” Jussi Myllyniemi poti sitkeää flunssaa. Matkassa oli siis C-ikäisistä Aleksi Joensuu, Veikka Koskinen, Jesse Mattila, Eero Piipari ja Julius Poola. Avuksi hankittiin innokkaita minipoikia, jotta saimme jonkinlaista vaihtokiertoa aikaiseksi. Nämä neljä naperoa täyttivät hyvin paikkansa päivän mittaan.


Ensimmäisessä pelissä Karhu leikitteli helpon voiton Vaasan Salamasta 88-30. Pelissä kierrätettiin pelaajia kovaan tahtiin niin, että toiseen peliin Lapuaa vastaan olisi löytynyt suhteellisen tuoreita tassuja ja tässä onnistuttiinkin hyvin. Vaasa yritti pelata oikeaoppista puolustuspelaamista ja lisäharjoittelulla tulos paranee vielä rutkasti. Karhu haki yhteispeliään vain kolmen kunnon harjoituksen tukemana mutta tulos oli laihahko. Perusosaaminen ratkaisi pelin Karhulle. Tässä pelissä ykkösvalmentajana toimi noin puolen vuosisadan tauon jälkeen Simo Koskilammi.


Toisen pelin voitto olisi todennäköisesti vienyt SM-sarjaan Kokkolan ja Muuramen seuraksi. Mietimme jo millaisella budjetilla kyseinen sarja vietäisiin läpi ja päädyimme alle 100 000 euron kustannuksiin. Joukkueen johdon ideoidessa Juha Poolan järjestämässä aivoriihessä tulorahoitusta, porukka aloitti pelin Lapuan kanssa tasatahtiin. Ensimmäinen neljännes 16-16. Toisella sama tahti jatkui vaikka Karhu nipistikin 4 pisteen johdon 36-32.


Toisella jaksolla Karhu näytti menevän menojaan ja repäisi jo 25 peliminuutin jälkeen eroksi 13-15 pistettä vuoron perään. Sitten ottelu kääntyi nopeasti Lapualle. Pelaajavaihdot olivat sekoittaneet Karhun rytmin ja Lapua sinnitteli kolmessa minuutissa ottelun lähes tasalukemiin 55-52.


Viimeisellä neljänneksellä ottelun voittajasta ei ollut epäselvyyttä. Väsyneillä jaloilla raahustettu lopputulos miellytti lapualaisia lukemin 73-65. Lapualaisille onnea jatkoon, pitäkää lippu ylhäällä ja iskekää meidänkin puolestamme. Mainittakoon vielä, että tässä ottelussa penkin päässä istuskeli taas tuttu muumio Hakis, joten häviö ei liene kovinkaan suuri yllätys.

 

 

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------------------------

 

 

Minipojat Vinnissä 21.-23.9

 

Osa Karhun minipojista oli aivan villissä kun pelasivat kovaa kansainvälistä turnausta Vinnissä. Räjähdysmäinen kehitys suorituksissa viimeisen kuukauden aikana näkyi varmuutena ja kasvaneena itseluottamuksena. Paljon nimekkäämmät vastustajat joutuivat tekemään parastaan karhujahdissa. Historiaan jäi voitto-ottelut Rakveren kakkosjoukkuetta 58-3 ja Tarto Rockia 55-33 vastaan. Tappio-ottelut olivat nekin kivikovaa taistelua aivan loppuun saakka ja suurin häviö oli vain 9 pinnaa, joka tietenkin syntyi isäntäjoukkue Rakvere I vastaan. Onneksi miesten edustusjoukkueemme sitten kuittasi tuon tappion helpohkosti jo perjantaina.

 

Latvian Zalgaris, Tarton sekä Rakveren joukkueet olivat ylivoimaisesti parhaat turnauksen porukat. Olikin hyvä, että juuri nämä joukkueet saatiin samaan lohkoon Karhun kanssa. Toisen lohkon voittajaksi eteni Sankt-Petersburg mutta verkkotoimitus uskoo, ettei joukkueesta olisi ollut vastusta Karhulle, kuten ei toki lohkon muistakaan sakeista. Nuon vain pojat tulivat siis sijalle 6, nyt vain odotetaan innolla uusia haasteita.

Kiitos mukana olleille ja varsinkin uuden aluevaltauksen tehneelle viitosvalmentajalle, Petri Piiparille. Hän toimii nykyään joukkueessa pelaajavaihtojen tekijänä Sami Ikkelän ollessa poissa sekä muiden valmentajien psykologina ja terapeuttisten kaskujen kertojana. Myös Kimmo Ylipeltola on kehittynyt oivallisesti kakkosvalmentajan housuissa. Tietopuolinen aines on hallinnassa mutta taitopuolella äänen käyttö saisi olla pelitilanteessa kuuluvampaa. Näin hallin ulkopuolella kaduilla kulkevatkin saisivat automaattisesti päivityksen pelitilanteesta.

 

Juha Saarijärven kuljetus eteni taas kuin laineilla, varsinkin välillä Helsinki-Tallinna-Helsinki ja edustusjoukkue oli tosi kivaa seuraa sen pienen hetken kun olivat hereillä. Päävalmentaja touhusi taas videoittensa kanssa lähes taukoamatta mutta koska leffat olivat kaikki K-12, eivät pienemmät Karhut päässeet niistä osallisiksi. Hän kommentoi toki leffoja jatkuvana nauhana, joten jokin kuva ruudulta välittyi ympäristöön. Isot Karhut eivät näistä kuitenkaan jaksaneet kovasti innostua, siihen tahtiin Arin vieressä oleva pelaaja vaihtui mielenkiinnon uuvahtaessa.

 

Matka meni siis jälleen kerran naappiin ja pesueen pienimmät saivat unohtumattoman ja isommat unohdettavan elämyksen.

 

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------------------------

 

 

Delfin-Basket toisti itseään

 

Taas kävi niin, että epävirallinen SM-turnaus jätti Karhun minit ilman mitalia. Painajaismainen sunnuntai tuotti kaksi tappiota Karhulle. Se lähti lauantain lohkovoittajana testaamaan kuntoaan toisen lohkon kakkosta KTP: tä vastaan aamuotteluun, joka pudotti joukkueemme takaisin prossiotteluun Pyrintöä vastaan. Neljän pisteen tappio jäykin jaloin pelattuna tuntui epäoikeudenmukaiselta lopputulokselta. KTP:n laaja materiaali jyräsi tasaisen tappavasti voittoon vaikka piskuinen ja sisukas Karhu antoi kaikkensa.

 

Pyrintö huilautti joukkuettaan aamuottelussa Honkaa vastaan, koska laski, ettei pysty laittamaan kampoihin turnauksen ylivoimaiselle voittajalla. Tämä sinetöi Karhun pronssin jäämisen tavoittamattomiin. Rättiväsynyt lauma tappeli ja raateli mutta niin vain joukkueiden väliin jäi ammottava kuuden pisteen kuilu. Kapean joukkueen pääratkaisijat häipyivät nekin olemattomiin heittokoordinaation katoamisen mukana ja turnauksen heikkotasoisin ottelu oli tosiasia.

 

Joukkueen rauhoituttua tuntui, että neljäs sija Suomen parhaiden joukossa oli sittenkin kova saavutus. Petrausta tuli pelillisesti edellisestä turnauksesta ja yksittäisissä otteluissa löytyi paljon valopilkkuja. Seuraavaksi keskitymme Ison Karhun otteluihin ja omiin harkkoihimme, jotka alkavat C-, mini- ja mikropoikien osalta tiistaina 28.8. klo 16.00

 

-------------------------------

 

Karhun startti turnaukseen ei jättänyt selittelylle mitään sijaa.

 

Isäntäjoukkue Ebt tutisi perjantaina Karhun kourissa. Puolivalolla tulostaululle täräytetty 52-27 lukemat mairittelivat ainoastaan espoolaisia. 

Lauantain aamuottelussa Varttibasket oli nimensä mukaisesti vain lähes neljännes Karhun käpälissä. 61-34 ennakoi helppoa lauantai-iltapäivää. Päivän toinen ottelu oli jo todellista koripalloa. Vantaan pussihukat aikoivat näyttää isommalle nallelle kaapin paikan. Kun ensimmäisen puoliajan taukotilanne oli tasan, taustajoukkojen hurja kannustus siivitti petoeläimen 7 pisteen voittoon ja näin Delfinbasketin voittanut Pyrintö odotutti Karhua illan viimeiseen, lähes merkityksettömään otteluun. Kalavelkoja maksettiin 10 pisteen voittomarginaalin edestä. Näin Karhu vetäytyi lohkovoittajana hyvin ansaitulle yöunelle.

Aamulla odottaa kaksi Suomen parasta joukkuetta Karhun raapaisua, mutta siitä sitten seuraavassa numerossa...

 

-------------------------------

 

Karhun minipojat totiseen paikkaan

 

Espoo järjestää epävirallisen minipoikien SM-koripallokisan 24.-26.8.2012. Karhun minit lähtevät mittaamaan tasoaan Suomen huippujen kanssa. Yhtäkään helppoa ottelua ei ole luvassa ja sehän se onkin mahtavaa tuossa 10 joukkueen yhteenotossa.

 

Oman alueemme haasteet eivät tänä vuonna sarjassa nouse kovin korkealle ja tulevan laatuisia turnauksia tarvitaan kipeästi. Niinpä harjoitusturnauksia kolutaan tällä kaudella useita. Se tietää vaivaa ja matkustamista mutta toivottavasti palkitsee myöhemmin pelillisenä kehityksenä. 
 

Tulevassa turnauksessa mitataan eteläpohjalaisten todellinen taso. Etelän joukkueiden puolesta painavia punnuksia ovat kovien pelien tuoma kokemus, taustalla jo hirmuiset ottelumäärät ja suuret massat mistä pelaajia valita. Karhun minipojat ovat hekin kansainvälisissä liemissä keitettyjä ja lisäksi joukkueen periksiantamaton taistelu on aivan omaa luokkaansa. Tahtotila vie kauas ja kun taidotkin riittävät, ei ole ihme vaikka sijoitus löytyisi läheltä kärkeä. 
 

Joukkueen terveystilanne on lääkärin mukaan hyvä. Ainoastaan kouluissa taas riehuva flunssa-aalto voi tehdä tepposet. Pientä huolta ennen tarkastusta aiheutti Juuso Luoman kyynärvarsi, joka iskeytyi voimalla keskiviikon harjoituksissa salin lattiaan hajottaen tukirakenteen pysyvästi. Juuso omaa kuitenkin rankan luonteen isänsä puolelta, eikä tule kyseeseenkään, että hän jättäisi pelit pelaamatta melkein kolmesta kohtaa murtuneen käden takia.
 

Näillä mennään ja perästä kuuluu sanoi hernesoppaa ja hapankaalia syönyt joukkueenjohtajamme Janne. Tietoja turnauksesta putkahtaa entiseen tapaan sivuillemme www. karhubasket.net ja www.nallebasket.fi
 

VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------------------

 

 

Minipoikien ensimmäinen turnaus tyydyttävä 3.-5.8.2012
 

Laiskan kesän jälkeen Delfin Basket turnaus palveli hyvin kauden starttia. Karhu oli ylivoimaisen etevä kahden ensimmäisen päivän molemmissa peleissä ja kolme voittoa siivitti sen lohkonsa ykköseksi. Sijoista 1-8 peli sujui vielä hyvin ja helpon voiton jälkeen lähdettiin ratkomaan mitaleita kun sunnuntain ensimmäinen vastus ratkaisisi pääsyn finaaliin.

 

Kotijoukkue Tampereen Pyrintö oli lakaissut lattiaa vastustajillaan omassa lohkossa ja se asettui Karhua vastaan jo semifinaalissa, joten viime vuoden finaalia näiden kahden joukkueen välillä ei tultaisi näkemään. Toisen oli tiputtava ja jäätävä pronssiotteluun. 
 

Ottelu eteni koko ajan pienellä marginaalilla puoleen tai toiseen ja voitto ratkesi vasta sekunti ennen loppua. Pyrintö syötti vapaaheitoilla katkeran yhden pisteen tappion väkisin kurkusta alas melskeisen lopun jälkeen, jonka pääosissa olivat niin pelaajat, valmentajat kuin tuomaritkin. Pyrintö ansaitsi tässä ottelussa voittonsa paremmin hallittujen hermojensa ansiosta, eikä asiaan ollut nokan koputtamista.

 

Pronssiotteluun ei Karhun valmentaja saanut joukkuettaan enää syttymään ja niin kävi kuten ei pitäisi. Karhun kohellus oli ennen näkemätöntä, eikä sen pelaamisella ollut mitään tekemistä aikaisempien otteluiden tarkkuuden kanssa. Yritys oli kyllä raivoisaa mutta ryntäily edestakaisin vallan yliampuvaa. Näin pronssi jäi parin pinnan turvin ToPolle ja Karhun -01 syntyneiden voittamattomuus kotimaassa jäi myytin asteelle.

 

Turnauksen anti oli taas merkittävä. Mineissäkin fyysisyydellä on jo ratkaiseva osa. Täytyy jaksaa, täytyy ottaa kontaktia ja täytyy olla mieluummin isompi kuin toinen. C-ikäisillä noiden asioiden merkitys kasvaa ja varhaiskypsät joukkueet ovat muita edellä. On vain luotettava siihen, että koripallossa taito on yhä tärkein asia ja sen opettelu vie vanhemmalla iällä joukkueen uudestaan voittojen tielle kunhan kasvupyrähdykset on otettu kiinni.

 

Kahden viikon kuluttua otetaan sitten mittaa valtakunnan parhaiden joukkueiden kanssa kun sama sakki lähtee Espoon turnaukseen. Tässä suoritetaan todellinen tason mittaus Hongan, KTP:n, Pyrinnön ja muiden metropolia lähellä olevien joukkueiden kanssa ja tavoite on, arvaa mikä? No lähteä tietenkin tutustumaan pääkaupunkiseutuun turnauksen lomassa, Kiasma, eduskuntatalo...Käydä ostamassa Ajattaressa uudet kinttaat ja pipot...Vai ottaa turnausvoitto?.
 

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------

 

MINIT JA MIKROT RAKVERESSA

Karhun minipojat raivasivat vakuuttavasti tiensä finaaliin kotijoukkuetta vastaan sunnuntaiksi 13.5. BC Rakvere ja Rakvere SK olivat yhdistäneet voimansa kahdeksi 15 pojan porukaksi ja aloitti ottelun heti ennen näkemättömällä teholla. Uskomattoman jakson jälkeen kotijoukkue johti 27-0, joten oli heidänkin aika vaihtaa kakkosviisikkonsa kehiin. Tuon vaihdon ansiosta pääsi Karhukin peliin mukaan ja loppunumeroiksi lohduteltiin 74-27.

Joukkueen vanhukset pärjäsivät kohtuudella mutta -01 syntyneet taisivat olla vielä tässä ottelussa hieman heiveröisiä. Ensi vuonna olemme kuitenkin pykälää isompia ja tavoite on silloin pokata kultaa. Hopeaan olimme silti tyytyväisiä kun kaikki pienetkin asiat loksahtivat taas kohdalleen myös kentän ulkopuolella. Järjestelyt olivat erinomaiset ja huolto pelasi moitteettomasti. Saarijärven Jussille erityiskiitos pedaalin painamisesta.

MITALIEN JAKO

Mikrot olivat jo uskomattomien seikkailujen jälkeen saaneet varmuuden hopeasta. Hetki oli juhlallinen kun minien finaalin jälkeen myös ”pikkusemme” saapuivat mitalien jakoon. Yleisö sai olla todistamassa koko karhukatraan mitalijuhlaa vanhempien pidätellessä liikutuksen kyyneleitä. Aito hymy lasten huulilla palkitsi kaiken matkan onnistumiseksi nähdyn vaivan.

 

VERKKOKUMMITUS

 

-------------------------------------

 

Minipojissa otteluohjelma uusiksi

Kolmas ottelu 
Karhu - Lou-Basket 74-27

Neljäs ottelu 
Karhu - Korikobrat 50-33

Vastaamme piti asettua Suomen mestari Loimaan Bisons, mutta Karhun pelottavan tiukka ote aiheutti mestareille sydämen tykytystä. He väistyivät hienosti sivuun antaen mahdollisuuden Lou-Basketille Lohjalta. Karhun kannalta vastustaja oli aivan sama ja niinpä koulutimme vastustajaa rankalla kädellä. Tämän ottelun jälkeen myös otteluvastaavat heräsivät huomaamaan Karhun iskukyvyn, joten heille tuli kiire järjestää otteluohjelma uusiksi. Jostain kaukaa kaivaen saatiin päivän viimeisen otteluun vastaan arkkivihollisemme Lapua. Korikobran hampaat olivat tylsistyneet eikä kunnon puremaa saatu aikaiseksi. Karhu säästeli oivallisia temppujaan toiselle jaksolle ja pyyhkäisi helpohkosti loppunumerot taululle. Vaikka Lapua oli matkassa ilman huippuvalmentajaansa Juha Lahdensuota, ei lopputulos olisi ollut muutenkaan heille mairitteleva. Tästä Karhu jatkaa sunnuntaiseen finaaliin, jolloin vastaan astelee vastustajansa täysin lyttyyn voittanut kotijoukkue Rakvere. Kaivataan pientä ihmettä ja coachien kuljailua, jos Karhu ripustaa kaulaansa kultaiset killuttimet. 

-------------------------------

Mikropojat edelleen mitalitaistelussa

Neljäs ottelu 
LoKoKo – Karhu 28-41

Viides ottelu
Puhu Red – Karhu 45-46 (39-39)

Päivän tuloksena kaksi upeaa voittoa, josta toinen vielä sokerina kupin pohjalla makea jatkoajan voitto pisteellä. Sekunti ennen varsinaista peliajan päättymistä vastustaja johti 39-37, jolloin Karhun pelaaja ajoi korille ja häntä rikottiin kahden vapaaheiton arvoisesti. Kylmähermoinen viimeistelijä heitti molemmat sisään ja mentiin jatkoajalle, joka hoidettiin sitten pisteellä kotiin. Sunnuntaina on vielä yksi peli jäljellä, jonka voittamalla Karhu varmistanee turnauksen kakkossijat.

Turnauksen kiireinen otteluohjelma ei antanut mahdollisuutta suuresti tutustua paikallisiin kulttuurinähtävyyksiin, mutta kylpylässä kerkesimme herkistelemään kipeytyneitä lihaksia molempien Karhun joukkueiden voimin. 
 

----------------------------------

 

Minipojat lohkovoittajiksi

Ensimmäinen ottelu 
Karhu-SportKunda 58-16

Toinen ottelu 
Fokopo-Karhu 10-49

Minipoikien tassu huitaisi komeat voitot ensimmäisenä turnauspäivänä Rakveressa. Vaikka pistetehtailu olikin tasaisen tappavaa, päivän helmet löytyivät puolustuspäästä. Lähes puolivaloilla pelannut Karhu piti vastustajansa reippaasti alle 20 pisteen. Ottelut jatkuvat tänään lauantaina D-lohkon Suomen mestaria Bisonsia vastaan. Pitkävedon harrastajille kohde on otollinen. Peli päättyy joko merkkeihin 1, X tai 2. 
 

----------------------------------------

 


Mikropojat taistelevat mitaleista

Ensimmäinen ottelu 
Puhu White – Karhu 32-42

Toinen ottelu
Rakvere SK – Karhu 77-20

Kolmas ottelu
Karhu – SportKunda 62-34

Karhu taistelee edelleen mitalista hoitamalla jäljellä olevat 3 ottelua kotiin. Tämän päivän avausvastustaja ei ole sen enempää eikä vähänpää kuin Suomen mestari korisliigasta.

 

---------------------------------------

 

Karhun minit Keskisen alueen mestareiksi
Minien taivallus sarjavoiton myötä Final-4 tapahtuman kotijoukkueeksi huipentui 24.5.2012. Karhun piti voittaa ensin Honsu ja Lapuan tehdä sama Huimalle jolloin kauan odotettu finaali kahden pohjalaisjoukkueen välillä olisi mahdollista. Nuo temput tehtiin helposti alkuhiellä ja thrillerin vuoro oli valmis.

Karhu – Honsu 88-63

Karhun käpälää kuumotteli siihen malliin, että vain raju aloitus kelpaisi. Sisäänpääsymaksun lunastamatta jättäneet katsojat saivat neljänneksen jälkeen todeta Karhun kouraisun kovuuden tilanteessa 33-9. Karhu alkoi jo hellittää ja huilauttaa iskusakkiaan iltapäivän peliin vaihtoruletin käydessä kuumana. Niin kuin lähes aina tässä tilanteessa peli pääsi hieman tasoittumaan puoliaikaan mennessä mutta vain kahdella pisteellä lukemiin 56-34. 

Puoliajalla päätettiin kiihdyttää vaihtorallia entisestään ja näin kehittelimme tuoreita tassuja illan koetokseen. Peli päättyi siis selkeästi Karhulle, ainoastaan Tiitus Kuukkasen pidellessä Honsua horjuvilla tolpillaan. Näin kauden välitavoite oli saavutettu ja katse käännettiin kohti finaalia.

Karhu – Lapua 77-65

Päivä oli suunniteltu minuuttiaikataululla ja karhunpennut tallustivat Krouviin tankkaamaan hiilarit kuntoon. Samat oli kujeet Korikobrillakin, taisi ruoka-annoskin olla sama. Tankkaus siis oli molemmilla yhtenevä, joten yksi tekosyy mahdolliseen tappioon oli pullautettava pois. Syönnin yhteydessä palaveerasimme valmennus- ja johtoportaan kanssa ja saimme aatoksen, joka oli myöhemmin iltapäivällä kääntävä pelin kulun ottelun loppupuolella Karhulle. Ei mennä kuitenkaan asioiden edelle vaan katsotaan miten itse ottelu lähti käyntiin. 

Molemmat joukkueet aloittivat railakkaasti ja jo ensi minuuteista näki, että kentällä taisteltiin tosissaan. Valmentajat mulkoilivat toisiaan kuin sonnit uutta porttia. Radiohiljaisuus oli käynnistetty jo keskiviikkona ja vanha kunnon vihanpito yltyi äärimmäisyyksiin. Tunnelma oli käsin kosketeltavan kuuma kun johto vaihteli joukkueelta toiselle kannustajien mylviessä joukkueilleen. Ensimmäinen neljännes Korikobrille kolme pistettä ja toinen Karhulle viisi teki eron valotaululle tilanteeksi 40-38.

Puoliajan jälkeen sama tahti jatkui. Lapua sai taas kolme pistettä paremman neljänneksen, tilanne 58-59. Karhun paineet kasvoivat ja valmentajien kämmenet hikoilivat kun Lapua repi eron jo viiteen pisteeseen kun viimeistä kasia oli pelattu pari minuuttia. Oli aika apinoida.

Korikobrat olivat viime kohtaamisessa pelanneet auttavaa miespuolustusta, joka näyttää lähes paikkapuolustukselta, sumputtamalla kolmen sekunnin aluetta. Itse olimme nesteessä yrittäessämme murtaa tuota lihamuuria ja saimme siis aatteen kokeilla samaa heitä vastaan. Vaikka pelaajamme eivät osanneetkaan kyseistä puolustusmuotoa aivan sovitusti, näytti se tukkivan korin alustaa hyvin. Kun vielä lisäsimme pari uutta hyökkäystä niin ottelu alkoi kääntyä hitaasti mutta varmasti Karhulle. Loppulukemat 77-65 olivat kotikatsojien mieleen ja pentujen suut kääntyivät messingille. Karhu sai näin historiansa ensimmäisen aluemestaruutensa mineissä.

Lapua taisteli hienosti ja osoitti taas kykynsä jopa valtakunnallisesti. Joukkueessa on hienoja pelaajia ja valmentajia. Kummallista, että isätkin ovat keskimääräistä fiksumpia. Odottelen sitten soittoa Sinulta Juha ensi viikolla kun olet hieman toipunut tappiosta. Hyvää kevättä ja jalispelien odotusta.

Kiitos kaikille osallisena olleille, erityisesti pelaajille hienosta panoksesta, tästä on hyvä jatkaa matkaa Rakvereen 10-13.5.2012.

VERKKOKUMMITUS

 

-------------------------------------

 

KARHUN MINIT HYÖDYNSIVÄT RICOHIN-TURNAUKSEN KOKEMUSTA
Karhun minipojilla on olemassa dilemma Lapuan suhteen. Olemme voittaneet tällä kaudella Lapuan Korikobrat jokaisella kohtaamisella mutta nyt on Final-4 edessä, entä sitten?. Lapua on pystyvän valmentajansa Juha Lahdensuon johdolla osoittanut joukkueensa olevan iskussa. Joukkue tulee varmuudella Karhua vastaan alueen finaalissa. ”Varmuudella”, ei kuitenkaan aina joukkuepeleissä tarkoita varmuutta. Lähdetään kuitenkin siitä, että näin käy. Mikä on sitten se kuuluisa dilemma.

Karhun minijoukkue on kiistatta nyt siis ykkönen alueellaan sarjapelien perusteella. Onhan sillä kokemusta kovista kansainvälisistä sekä kansallisista turnamenteista ja välillä alueen leppoisa sarja tuntuu puuduttavan karhulaumaa. Mutta alueen mestaruus on yhä pelaamatta. Lapua vaanii nurkan takana päänahkaa, jonka ripustaminen vyölle olisi enemmän kuin Geronimon suoritus. Karhu tallustaa silti itsevarmana, vaikka koko kausi paketoidaan yhdessä ainoassa pelissä. Vain toinen poistuu voittajana areenalta. Toivon sen olevan joukkueen, joka on voiton näytöillään jo ansainnut.

Karhulle tämän päivän tilanne on uusi. Kaksi vuotta sitten sama kuvio tuotti Lapualle tappion 35-93. Tänään haastamme Lapuan tasavertaisesti vaikka Juha Lahdensuo, vihollisleirin valmentaja, jota arvostan täpöillä, on taas kehitellyt kuvionsa siedettävään kuntoon. Varsinkin puolustuspään lihamuuri oli tänään vaikea ohitettava kun kolmensekan alue kuhisi Kobria kun käärmeenpesässä. Ensimmäinen neljännes päättyi Kobrille 12-14 ja epävarmuus hiipi pääsylippunsa maksamatta jättäneiden kannustajien mieliin. Kovaäänisten isien hetken hiljaisuus muuttui pian itsevarmaksi röhöttämiseksi kun 1. jakso päättyi Karhun johtoon 32-27. 

Karhu tuli toiselle jaksolle täynnä ärinää ja koko kentän prässi alkoi tuottaa nopeasti tulosta. Kuin itsestään ero repesi lähes kahteenkymmeneen pisteeseen. Viimeinen jakso oli sitten lähinnä kosmetiikkaa ja numeroiden vaihtaja vääkästi taululle loppunumeroiksi 83-59

Päivän toinen ottelu oli Jyväskylän Honsua vastaan. Karhu näytti pelaavan kuin vasemmalla kädellä ja Honsu kiitti karkaamalla puoliaikajohtoon 26-34. Honsusta Kuukkasen isän poika Tiitus oli tulessa ja koritehtailu tuotti komeat 38 pistettä. Yhdessä ottelussa ehkä enemmän kuin isällään koko uransa aikana. Se ei silti auttanut Honsua voittoon sillä kolmannen jakson 28-10 käänsi ottelun Karhulle lopullisen tuloksen ollessa 70-60.

Hienosta turnauksesta saamme jälleen kiittää myös emoja, jotka täyttivät kanttiinin pöydän lihapadoillaan. Samoin Lapuan saliryhmää, jotka omien uroksiemme kanssa laittoivat salin pelikuntoon. Erityisesti vaivalloinen korin kiinnitys onnistui hienosti ja näin vältyimme pelaamasta virtuaalikoreihin. Myös tuomarit ansaitsevat kiitoksen, vaikka yksi heistä olikin Lapualta, ohjaavasta ja tasapuolisesta otteestaan. Lopuksi aivan erityiset kiitokset paljon parjatulle valmentajalle loistavasta pelinjohdosta. Tämä lieni ensimmäinen onnistuminen kautta aikain.

Maaliskuun lopulla odotamme sitten salia täyteen Final-4 turnaukseen. Kannattaa tulla ajoissa varaamaan paikat, joita on rajoitettu määrä, noin 2500. Toivomme kosteaa keliä, jolloin palomääräykset voivat sallia hieman suuremmat katsojamäärät. Tästä turnauksesta myöhemmin tarkemmat tiedot.
VERKKOKUMMITUS

 

-------------------------------------

 

Minit Vaajakoskella Runebergin päivän aattona
Pelimatka Katajaa ja Honsua vastaan oli kuin suoraan Vänrikki Stoolin tarinoista, ainoastaan Sven Dufvan hölmöilyt jäivät pois. Tosin Dufvan sydän oli kultaa vaikka otsa ontto olikin. 1848 julkaistun teoksen kunniaksi, otimme päivän pelikirjaksi juuri kyseisen opuksen ja heitimme omamme roskiin. Historiaa muunneltiin vain lopputuloksen suhteen mutta eihän ole tavatonta jos menneisyyttä muunnellaan hieman toiseksi.


Karhu – Kataja


Ziden, tuo urhea luutnantti, 
tavan ainaisen piti tään:
etumaisena kulkea tahtoopi.
”Hei, karhun poikani, eespäin, 
nyt joutua vain kysytään.


Pelikirja vaati siis juoksemaan kenttää ylös mahdollisimman nopeasti. Toteutimme suunnitelmaa aluksi hieman laiskasti eikä tulosta meinannut tulla sitten millään. Vihdoin juoksupeli aukesi ja ensimmäinen kasi päättyi 25-11. 
Tyrmistyksekseni huomasin pelikirjan määräävän joukkueen perääntymään asemistaan hyvästä ensimmäisestä neljänneksestä huolimatta;


Pakohon Pohjan rajoillen 
väkemme syöstihin.
mut vielä väikkyi toivo sen,
ja hehkui intokin.
Ei hätääkään, niin arvellaan, 
kun meidän voitto on vaan.


Näin pääsi Kataja lähes tasoihin, vain viiden pisteen ero Karhun hyväksi ensimmäisen jakson jälkeen. Jo alkoi tuntua Runebergin pelikirja huonolta ratkaisulta näihin häihin mutta sitten aukesi oikea sivu. Toinen jakso alkoi tuottaa nopeasti tulosta seuraavin ohjein;

On taistoa, ryskyä, paukkinaa,
tuon virran äyräällä.
Savupilvehen peittyy järvi ja maa,
tult’ iskevi pilvestä,
jyly ilmois on kuni pitkäisen,
maa järkkyvi hurmeinen.


Kovaa oli taisto mutta loppunumerot kirjattiin Karhulle ansaitusti. 

Peliesitys oli totuttua heikompi mutta syy vieritettiin uuden pelikirjan piikkiin. Taustaryhmä alkoi jo kaivaa roskiksesta vanhaa sapluunaa esiin, jolla sitten mentiinkin seuraava ottelu.

Karhu – Honsu

Honsu oli jo ehtinyt kurittaa susirajan sakkia pisteellä, siksi suhtauduimme otteluun täydellä vakavuudella. Vanhan pelikirjan sivuilta löytyi tuttu totuus ja voiton värssy. Prässipuolustuksen kautta helppoihin koreihin ja peluutus taas laajalla rintamalla. Kaikki 12 pelaajaa kävivät kentällä eikä 35 pisteen voitto päässyt edes kuvaamaan pelitapahtumien helppoutta. 

Yksi asia miniotteluiden sääntöpolitiikassa pitää nostaa esiin ansaitsemalleen tasolle. Monet joukkueet eivät enää noudata miesvartioinnin periaatetta vaan asettavat maalivahdin korinsa alle. Nämä pelaajat ovat yleensä aikamoisia roikaleita, joiden ohittaminen korin alta nostaessa voi olla vähän hankalaa. Ketä lie tämä taktiikka kehittänyt, en usko että ketään pitemmän päälle. Toki on ymmärrettävää, että isompien kavereiden jalkatyönopeus ei aina ole pienempien luokkaa mutta kehitystä ei ainakaan tapahdu seisomalla oman korin alla.

Kaikille hyviä hetkiä Vänrikki Stoolin tarinoiden parissa ja Runebergin torttuja syödessä...
VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------------------

 

Karhun minit ja mikrot mitaleille

Vantaan kovatasoinen Ricoh-turnaus sai uusia mitalisteja Pohjanmaalta. Minien tulokset olivat riittävän reaaliajassa sivuillamme, joten totean hyvin lyhyesti turnauksen kulun. Neljässä lohkossa pelattu miniturnaus alkoi unelmasti ja johdatti Karhun pelaamaan sijoista 1-8 lauantaina iltapäivällä. Seuraavaksi tärkeä voitto ja sijat 1-4 sunnuntaina olivat jo enemmän kuin lottopotti.

 

Vielä ihmeellisempää oli tulossa aamupelissä, sillä pojat hoitivat itsensä finaaliin vaikka 2 minuuttia ennen loppua Turku johtikin vielä viidellä pinnalla. Aikalisä ja pieni rukous ja valmista tuli. Turku hyytyi pahasti kalkkiviivoilla ja Karhu nakutti tarvittavat pisteet sekä pelin lopullisiksi numeroiksi 44-41.

 

Finaali Pussihukkia vastaan oli tosiasia. Tiesimme saavamme vastaamme kivikovan joukkueen mutta täydellinen kuritus oli silti yllätys. Ei voi muuta kuin nostaa pipoa korkealle. Varsinkin Puhun kovalla rahalla ostettu Robin Ävist oli kentän kunkku. Otimme kuitenkin tyynesti tappiomme ja ylpeinä killutimme hopeat kaulaamme.

 

Karhun pelaajien vanhemmat käyttäytyivät hienosti vaikka tuomarit antoivat PuHu pelin aluksi aihetta muuhun. Vierailijat olivat 90 prosenttisesti eri mieltä tuomioista mutta se, jolla on pilli, päättää. Hieno turnaus joka tapauksessa. Tähän vielä lisäpontta antoi uutinen toiselta hallilta; mikroille oli pujotettu pronssit kaulaan. Näin Karhupennut saivat matkata kehräten ja tyytyväisinä kohti Suomen Mekkaa, Kauhajokea.

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------------------------

 

Lapua isännöi Karhua ja Huimaa

Karhu näytti Huimalle kaapin paikan, se on siinä missä ennenkin. Karhu vei ja Huiman -00 -joukkue ja -01 -joukkueet saivat poistua totuttuun tapaan areenalta päät alakanttiin painuneena.

 

Karhun ensimmäinen ottelu alkoi 11.15 lauantaina, jolloin Korikobrat olivat jo iskeneet taululle selkeät voittonumerot Huiman -00 pojista. Etukäteen arvioiden Huiman toinen joukkue olisi voitettavissa ”helposti” ja pelisuunnitelma tehtiin rotaatioltaan hyvin laajaksi. Se sovitettiin silti pelikonseptiin niin, että järkevää kehitystä joukkueelle voitiin taas tavoitella. Kyllä on hienoja sanoja edelliset, ”rotaatio” ja ”pelikonsepti”, niin hienoja ettei niitä itsekkään ymmärrä. Kuulostaa kuitenkin asiantuntevalta käyttää niitä mutta lukijan ei pidä luulla kirjoitelman tekijästä mitenkään liikoja, ne tarkoittavat vain pelaajavaihtoja ja tapaa pelata.

 

Kahdella viisikolla peli eteni Karhun tahdissa alusta pitäen. Viisikoita vaihdeltiin ja tavoiteltiin tasaminuutteja. Tämä kantoikin hedelmää kun tänään kaikki pennut latoivat pisteitä. Loppukaneetiksi Matias Malinen tälläsi vaparilta pinnan ja piirsi lukemiksi 92-43. Voittohuuto kajahti niin, että raplingit karisivat seiniltä ”...Aamupuuro syötiin, siksi teidät lyötiin...”. Kuinka monen kohdalla piti asia paikkansa pilkkua ennen, jälkeen varmasti kaikilla.

 

Seuraava ottelu alkoi jo vartin jälkeen edellisen loppumisesta. Tauolla Karhu ahtoi epäterveellisesti välipalaa kitaansa ja siunasi kiinteän viljan tiu määrällä pillimehua. Ruuan pursutessa korvista ja mehun valuessa sieraimista Huima -00 täräytti itsensä johtoon ja näytti ensimmäisellä jaksolla karkaavan tavoittamattomiin. Jotenkin Karhu sinnitteli 1. jakson takaisin tasalukemiin mutta sitten ruuansulatushäiriöt tekivät tepposen. Puolentoista jakson pelin jälkeen Karhu lamaantui 8 pisteen takaa-ajoon ilmavaivojen aiheuttamien kaasujen leijaillessa varsinkin Huiman korirenkaan päällä. Se esti tehokkaasti pallojen sisään menon ja peli näytti menetetyltä.

 

Sitten tapahtui jotakin ratkaisevaa. Huiman tukipilari, alle kaksi metrinen Elias Brandt, kuittasi viidennen virheensä ja pelastautui Karhulauman hajuilta suihkuun. Postilaatikon verran pitemmän ja coachin hauislihaksen (Huiman coachin-eli ei ihan valtava) verran riskimmän pelaajan ratkaisu oli ymmärrettävä. Siitä alkoi luisu alamäkeen ja Karhu kuittasi jo puoliajalle numerot 43-31. Seuraava jakso toi 10 pistettä johtoa lisää ja viimeinen 4, joten rukiilla käyvällä tulostaululla komeili 86-60 voittonumerot.

 

Karhu treenasi monia juttuja Ricoh-turnausta varten ja jopa valmentajalle taisi käydä selväksi mitkä aseet on otettava käyttöön Vantaalla ensi viikonloppuna. Ricoh-turnaukseen lähdetään noin klo 14.00 linkkariasemalta, tästä turnamentista sitten lisää kun hetki koittaa.

VERKKOKUMMITUS

 

----------------------------------------

 

Karhun minit Lapualla nappisuoritukseen

Fanien kauan odottama kuninkuusottelu minien aluesarjassa Lapuan Korikobria vastaan koitti vihdoin 4.12. Lapuan turnauksessa. Ottelu oli oikea herkkupala pitkävedon harrastajalle yksittäisotteluna. Kertoimet Karhun kohdalla liisivät lukemissa 3.85. Veikkauksen säännöt kieltävät staffin vedonlyönnin omissa otteluissa, muuten valmennus olisi kiinnittänyt matsiin koko käteiskassansa 7 €. Valmius näinkin suuriin panostuksiin kertoo totaalisesta luotosta omaan joukkueeseen vaikka yksi tärkeimmistä pelaajistamme, Aleksi Joensuu; sairasteli.

 

Peli alkoi aggressiivisella miesvartioinnilla. Tarkka tuomarilinja poimi molemmille joukkueille nopeasti tukun virheitä. Oivalla Vihla-Rautakorpi linjalla matkustettiin kuitenkin retki loppuun ainoastaan yhden kotijoukkueen pelaajan saadessa suihkukomennuksen.

 

Ensimmäinen erä 18-21 Karhulle ja puoliaikatulos 34-40 tyydytti. Valmentajien kireät silmäilyt toisiinsa kertoi, että paljon mainostettu YYA-sopimus Karhun ja Lapuan välillä oli siirtynyt historian lehdille mappiin Ö ainakin vielä toisen erä ajaksi. Molemmat keskittyivät täysillä oman joukkueen ohjaamiseen, kuten kunnon valmentajien kuuluukin.

 

Kolmas jakso eteni edellisten tahdissa ja vei Karhun johtoon 50-64 mutta jos joku kuvitteli, että taistelu oli ohi niin erehtyi karmeasti. Kobrat iskivät ennennäkemättömällä vimmalla ja ero kaventui jo kuuteen pisteeseen. Kovilla yksilösuorituksilla ja tahdonvoimalla Karhu piti viimein johtonsa liiganumeroilla 72-82.

 

YYA-sopimus näytti taas astuvan voimaan kun valmentajat kättelivät hikisen urakan jälkeen. Juha Lahdensuon myrkylliset kuviot olivat tehdä kuitenkin tällä kertaa kepposen. Peli oli nimittäin parasta A-luokkaa molemmilta joukkueilta ja ehkä hieman tuurillakin Karhu pokkasi voiton. Juhalle voi soittaa hävityn pelin jälkeen vasta n. 6 tunnin ( itselleni vasta seuraavan päivänä) kuluttua. Ennemmin hän ei mökötykseltään pysty puhumaan mitään järkevää. Pidimme siis vasta illalla pelin jälkeisen lehdistötilaisuuden puhelimitse päätyen vain yhteen tulokseen. Joukkueiden välinen yhteistyö kantaa hedelmää ja on kehittänyt molemmista Suomen mittakaavassa ikäluokkansa huippuja.

 

Kokkola laittoi kampoihin

Päivän toisen ottelun piti olla Karhulle helppo välipala kovan Lapuan jälkeen. Peli Kokkolaa vastaan eteni ennakkokäsitysten vastaisesti kun kaksi ensimmäistä erää kirjattiin heille 4-16 ja 23-24. Näin puoliaikatulos 27-40 lävähti taululle suurena yllätyksenä. Onneksi Karhun raihnainen valmentaja sai kerättyä romuluiset luunsa edes jonkinlaiseen järjestykseen. Siitä lähti oman joukkueen peli kulkemaan. Kolmas jakso toi jo hikisen voiton 15-11 ja Kokkolan pelipaidan selkämys erottui lähempänä 42-51 numeroissa.

 

Viimeiselle jaksolle Karhu löysi aivan uuden vaihteen. ”Viholliskatsojien” ällistellessä (”…suuri oli pelko vielä Kokkolassakin…”) ja kotijoukkojen riemuitessa Karhu rynnisti vääjäämättä ohi ja voittoon 66-56. Neljäs erä siis muhkeat 24-5.

 

Karhun keskittyminen isojen voittojen jälkeen ennalta heikommaksi rankattua vastaan vaatii vielä suunnittelua. Tämä on fossiloituneen valmentajan tehtävä, pelaajat kyllä tekevät mitä pyydetään. Lisää kylmää vettä coachin jäykkään niskaan tuli iltaottelusta. Lapuan Korikobrat takoivat n. 70 pisteen voiton Kokkolasta. Siinä heille edes laiha lohtu Karhutappiosta. Päivästä suurkiitokset kaikille mukana olleille paitsi valmentajalle. Lukuun ottamatta tuota yhtä tyyppiä toivotan Teille erittäin hyvää Itsenäisyyspäivää ja antoisaa joulun odotusta.

VERKKOKUMMITUS

 

--------------------------------------

 

Karhu nautiskeli Vaasassa 
Suomessa vietettiin 20.11 lapsen oikeuksien päivää. Kauhajoen Karhussa tiedetään mikä voimavara lapsissa piilee ja siksi heistä on pidettävä hyvää huolta. Karhussa lapsen oikeus on vanhempien velvollisuus ja siksi ne on ratifioitu Minijoukkueen perustamisasiakirjaan. Siinä todetaan selkeästi, että jokaisella lapsella on oikeus harrastaa koripalloa oman halunsa mukaan ja olla tätä kautta osallisena hienossa seuratoiminnassa. Sunnuntaisen ratkiriemukkaan seura- ja ottelumatkan jälkeen on hyvä tehdä yhteenvetoa päivän peleistä.

Karhu – Kokkola
Karhu pelasi kahdella viisikolla täsmälliset tasaminuutit ja uusia korintekijöitä putkahteli porukasta kuin syksyisiä sieniä. Pallo liikahti odottaviin käsiin oikea-aikaisesti ja siitä komeassa kaaressa pussin pohjaan yhä uudelleen. Toimitsijapöydän jo väsähtäessä merkintöjen jatkuvaan tulvaan, keskityimme hienojen kuvioiden kehittelyyn enemmän kuin pistesarakkeen täyttämiseen. Numerot 91-44 säästivät tenniskyynärpään syntymisen kirjurilta, vaikka muste ehtyikin kynästä kesken kisan. Vaasan joukkuetta oli täydennetty parilla yli-ikäisellä -99 syntyneellä pojalla mutta vastasimme samalla mitalla ottamalla kaksi -02 syntynyttä mikrojoukkueestamme. Nivelet olivat vielä näillä lähes vastasyntyneillä uuden veroiset, kuin öljytyt kun tossu liikahti kentällä vanhempia vastustajiaan huomattavasti rivakammin. Vaikka otteluvoitossa on kyse aina koko joukkueen panoksesta niin voinemme paljastaa näiden untuvikkojen nimet, Akseli ja Kalle tietenkin. 

Karhu - Vaasa
Vaasan minijoukkue harjoittelee vain kaksi kertaa viikon aikana. Se ei aivan taida riittää laadukkaan harjoittelun kriteeriksi ja näin salipula voi vaikeuttaa joukkueen kehitystä. Karhulaisten onni on hyvät harjoitusolosuhteet ja tietenkin kunnalliset päättäjämme, jotka lapsen oikeuksia ymmärtäen päättivät säilyttää salivuorot maksuttomina. Kiitimme tästä kaikesta ja ladoimme taululle voittolukemat 88 – 48. 

Peli oli alkuun tasainen, liekö johtunut siitä, että salin lattia oli viikolla ollut Curling-kenttänä. Kentän liukkaus on varsin helppo laskea kitkakertoimen kaavasta µ(lausutaan-myy)=Fµ:Fg=Fµ:mg, mutta koska insinööreiltämme (joita on staffissamme useita) oli unohtunut laskin kotiin, pidimme parhaana vaihtoehtona vain luututa lattian. Riitävän pidon saavutettuamme alkoi peli kulkea ja monien hienojen sommitelmien jälkeen kajahti: ”Korisukka alas, Karhu on paras” - huuto. 

Vaasan joukkueesta on mainittava sen tasainen kehitys yhä paremmaksi. Panu Keski-Nisuloita tarvittaisiin muihinkin keskisen alueen seuroihin tekemään hienoa kasvatustyötään. Näin alueemme joukkueet Karhun lisäksi voisivat nitistellä etelän seuroja ja muistuttaa kaikkia koripallon perustyön tärkeydestä. 

Haluamme kiittää taas niitä samoja tyyppejä kuin ennenkin onnistuneesta päivästä. Erityisesti jälleen äitejä, jotka ovat siirtäneet palloilulahjakkuuden lapsilleen. Samalla tietysti kiitämme isien fiksuutta. He ymmärtävät nöyrästi näiden tärkeiden geenien syntyperusteet, eivätkä yritä mainostaa itseään luovuttajiksi, lukuunottamatta narsismista kärsivää päävalmentajaamme.
VERKKOKUMMITUS

 

----------------------------- 

 

MINIEN SUPERSARJA JATKUI VOITOKKAASTI
Minikarhujen supersarja toi pisteet kotiturnauksessa 12.11 nihkeästi mutta varmasti. Joukkueemme oli muuttunut hieman sitten viime turnauksen kun Jussi Myllyniemi sairasti ja Joni Lusa sekä Matias Malinen oli vuorostaan nostettu haistelemaan hienhajua supersarjajoukkueeseen. Matias ja Joni täyttivätkin hienosti paikkansa ja tekaisivat myös korin mieheen Karhun voittaessa Huiman 79-45 ja Honsun 63-45.


Joukkue oli harjoitellut uusia asioita hartaasti ja tämä turnaus kahlattiin läpi niitä vielä sisäistäen. Pelit eivät olleet loisteliasta paraatimarssia ja torvien toitotusta mutta hitunen oikeaa suuntaa oli havaittavissa. Pelipaikkojen hapuilevan etsiskelyn muuttuessa varmaksi askeltamiseksi voidaan odottaa myös hyökkäyksen natsahtavan kohdalleen. Puolustuksen säännöt olivat paljon paremmin istahtaneet ajatuksiin ja päästettyjä koreja oli molemmissa otteluissa vain keskikokoisen karhun tassun numeron verran. Hyökkäys oli numerollisesti hiipunut hieman, joka ei kuitenkaan aiheuttanut suurempaa päänvaivaa.


Minikarhut ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että on turha jankata harjoituksissa vallan perusasioita. Lapset ovat innokkaita tarttumaan uusiin haasteisiin ja tuntuu luonnolliselta täyttää tuo halu vaikeusastetta nostamalla, tähän ovat jotkut tietenkin valmiimpia kuin toiset. Siksi ryhmä harjoittelee ja pelaa tasoryhmissä. Pyrkimyksenä on siis pitää kehityskäyrä kaikilla nousujohteisena.


Lasten urheilussa Nuori Suomi meininki on hieman hiipumaan päin. Sen luonne oli kuin peruskoulun. Kaikille annettiin yhtä paljon ja kaikilta vaadittiin yhtä paljon. Tuotiin tasa-arvopolitiikka lasten leikkeihin eikä ymmärretty, että se ei voi toteutua kaikilta osin lasten ollessa niin erilaisia. Paras valmentaja olisi tässä konseptissa varmaan se, joka saisi lapset tekemään yhtä monta koria, syöttöä jne. jokaisessa ottelussa.


Meillä tavoitteena on, että nallet pelaavat tasa-/mahdollisimman kehittävät minuutit. Tämä Nuori Suomen heijastuma ei aina toteudu myöskään minien ”supersarjassa”, vaikka olemmekin todenneet pyrkimyksen hyväksi. Siksi meillä onkin kaksi joukkuetta, joiden pelaajat surffailevat joukkueesta toiseen tavoitteena tasata minuutteja ja antaa niille myös laatua. Sarjojen loputtua jokainen on saanut ansaitsemansa annoksen ja toivottavasti kehittyneet optimaalisissa olosuhteissa. Toimintatapamme on kehittynyt tällaiseksi yrityksen ja erehdyksen kautta ja siihen on olemassa vain yksi syy; meistä kukaan ei voi nähdä lapsen tulevaisuuteen ja kertoa kuinka pitkälle hän harrastustaan jatkaa. Vielä harvempi osaa sanoa mille tasolle hän tulevaisuudessa pääsee. Kuvitellaan siis mieluummin niin päin, että NBA:ssa tavataan vuonna 2020.


Kiitoksia pelaajille suorituksista ja myös siitä, että olette valinneet loistavat äidit itsellenne, jotka taas ovat valinneet isänne. Perheet vuorottelevat eri tehtävissä, joka mahdollisti jälleen hienon turnauksen kanttiineineen ja video-, sekä valokuvauksineen. Kiitos mini Jussille, joka jaksoi kannustaa penkillä 310 Kelvinin kuumeesta huolimatta ja isolle Jussille ajanotosta. Tuomarit olivat paremmat kuin liigassa, Kata ja Elina sekä Risto ja Simo, muutenkin taputukset pöydille ja komissaari Riikalle. Erityisesti kiitos vierailusta muille joukkueille ja kannustajille ja lopuksi suuret kiitokset itselleni.

 

----------------------------- 

 

Minipojat Jyväskylässä GIVE & GO-tyylillä
Keskinen alue on kehittänyt minipojille ”kutsusarjan” oman alueen sarjapelien lisäksi. Tämän sarjan tarkoituksena on antaa osallistujille tasoltaan tiukempia pelejä. Siihen on valittu ennakolta arvioiden alueen lohkoista kaksi parasta joukkuetta, yhteensä neljä. Karhun mukana toisena pohjalaisjoukkueena on vikkelä eläinjoukkue Lapualta. Peleistä odotettiin tasaisia mutta toisin kävi. Korikobrat oli yhtä tyly vierailija Honsun kotiluolassa kuin molemmat vastustajat raadellut Karhukin.


Karhun tallustellessa Äänekoskea vastaan olivat Kobrat jo pistäneet edellisessä pelissä Honsua lamaannuttavasti.Lopputulos 67-37 antoi odottaa Honsun kypsyvän myös Karhun käsittelyssä mutta sitä ennen oli vuorossa Huima.

 

Karhu on keskittymässä ensimmäistä kertaa joukkuepelillisiin asioihin sen harjoitushistorian aikana. Aikaisemmin on tarmo kohdistettu yksilön taitotason kehittämiseen, jotta pelissä tarvittava temppuvarasto kasvaisi riitävän suureksi. Tämän päivän tavoitteet ovat sekä hyökkäys- että puolustuspäässä, yksi asia kerrallaan. Pelipaikat, rotaatiot ja GIVE and GO ovat kovaa valuuttaa kun ne opitaan kunnolla. Sen kummempia kuvioita ei harjoitella screeneistä puhumattakaan. Screenit ovat omiaan tuhoamaan ja yksipuolistamaan joukkuepeliä, emmekä halua vielä mini-iässä rajoittaa pelaajien oppimisympäristöä.


Huima ei missään vaiheessa todella pystynyt haastamaan Karhua. Pohjanmaan peto lateli puoliaikaan mennessä eron lukemiin 48-19 ja koko ottelun 90-51. Hyökkäyspään leikkauspeli oli parasta näkemäämme mutta puolustukseen täytyy panostaa tulevaisuudessa enemmän. Huimalla on lähes yhtä laaja materiaali kuin meillä mutta mehän pelaamme kahdella joukkueella, joiden kokoonpano elää jatkuvasti.


Rinta rottingilla valmistauduimme päivän toiseen peliin Honsua vastaan. Pojat olivat ruokailleet mukana kulkevan keittiömme valmistamia herkullisia pöperöitä. Pääkokkina hääri Antti eikä yhtään pohjaan palanutta annosta päässyt kumma kyllä syntymään. Kun puoliska härästä oli pakattu tuulensuojaan, lähdimme valmistautumaan otteluun samoilla teeseillä kuin aamutuimaan. GIVE and GO sai jalat liikkeeseen ja syötöt kohdalleen. Puolustuskin oli astetta monimuotoisempaa ja isät saivat myhäillä tyytyväisinä Honsun kaatoa 77-53.


Turnausten jälkeen tutkitaan ennen hutkimista ja tarkan tulomatkalla tehdyn videoanalyysin jälkeen totesimme seuraavaa: 1) pojat ovat nostaneet tasoaan vastustajiin nähden vauhdilla. 2) pelimme tärkein elementti on pallonkäsittelytaitojen riittävän hyvä taso. 3) astumme aivan uudelle askelmalle kun saamme siirrettyä taitavuutemme pelitilanteeseen ja 4) vaikka joutuisimme vaihtaman muita joukkueen toimihenkilöitä niin keittiömestaria ei ikinä.


Seuraavana on kutsuturnaus kotona, joka pelataan koulukeskuksen salissa 12.11. Sitten seuraa Vaasan matka 20.11, jonne mennään toisella joukkueella vastassa siis Vaasa ja Kokkola. 
VERKKOKUMMITUS

 

-----------------------------

 

KARHUN MINIPOJAT ALOITTIVAT KAUTENSA

Karhu tallusteli Koulukeskuksen areenalle tiukkailmeisenä koplana lauantain aamuna ekana kunnon viikonloppuna lokakuussa. Aurinko valaisi harvinaista aamua luottavaisesti vaikka vastassa oli kivikova Lapuan Korikobrat ja ehkä hieman vaisumpi Vaasan Salama. Lapualle tällä ryhmällä katkeran finaalin v. 2009 hävinneet Karhut olivat totuuden edessä. Viimeisen kohtaamisen tappio yhdellä pinnalla oli nostattanut sisun katton ja syksyn säteiden loistaessa välkähtelevistä torahampaista taistelutahto oli noussut korkeammalle kuin Sirius siintää.

 

Kaikki oli valmista, olivathan minit omaksuneet yhdellä silmäyksellä KTP:n kaadosta uroskarhun otteet. Alku oli silti nihkeää ja puoliajan tilanne, 27-31, nostatti toivoa vain Kobrien leirissä. Puoliaika sisuunnutti karhukoplaa, lähinnä kakkoscoach Laura Lehtimäen johdolla toimineiden nelos ja vitosvalkkujen Sami Ikkelän sekä Kimmo Ylipeltolan, neuvoilla. Taktiikka oli selkeä-pallo liikeelle ja armoton taistelu puolustuspäässä tulisi takaamaan voiton.

 

Viimeinen jakso oli kuitenkin niitti. Karhu kuivatti kotikatsojien peränurkassa pettymyksestä kimmeltävät kyynelhelmet joutuisasti jo erän alussa. Riemun kiljahdukset täyttivät salin kun pojat takoivat viimeisen jakson voittoon 29-14 ja koko ottelun 74-63.

 

-----------------------------

 

KARHU - VAASA 54-46
Karhu aloitti pelinsä aivan uudella viisikolla, jota vaihdettiin myös tiuhaan koko ottelun ajan. Peli sekosi jokaisella vaihdolla ja päävalmentajan paikalle alettiin suunnitella jo nuorempaa verta. Puoliaikatuloksen ollessa Vaasalle 24-19, aloittivat epätoivoisimmat jo Karhun nahan kaupittelun. Polkuhinnalla olisi mennyt, ellei toisen puoliajan rynnistys olisi siirtänyt johtoa kotijoukkueelle lukemiin 44-36. Salaman ei iske kahta kertaa samaan paikkaan, niinpä korinteko hiipui, ja kun Karhu sinnitteli viimeisen jakson tasan 10-10 niin voitto kruunattiin metsän kuninkaalle 54-46.

Ottelua hyvin läheltä seuranneena, ihmettelen mitä tapahtui molempien otteluiden puoliajalla. Pelirytmin muutos toi voitot kotiin, kenenkähän käsialaa lienee, siitä toimittajalla on omat epäilyksensä. Karhu peluutti joukkuettaan laajalla rintamalla unohtamatta potin korjaamista lopussa. Näin moni uusi pelaaja sai nauttia ottelun tiimellyksestä, eikä vain vaihtopenkiltä, vaan itse tulisessa taistelussa. Jokainen pelaaja Karhun joukkueesta onnistui jollakin osa-alueella ja uudet valmentajat olivat heti tehtäviensä tasalla. Olisipa niin vanhemmankin kohdalla.

Suuret kiitokset kanttiinin pidosta ja kannustuksesta äitikarhuille ja kaikille mukaville vanhemmille, sekä Antti Myllyniemelle. Myös tuomarit ja toimitsijat hoitivat hommansa hienosti, erityiskiitos nuorimmalle Aleksi Väisäselle. Lähettelemme myöhemmin tietoa tulevista turnauksista.

 

 

Joukkueenjohtaja

Janne Pättikangas
+358 40 683 0525
jannepattikangas(at)hotmail.com

Valmentaja

Kimmo Ylipeltola
+358 50 599 0860
kimmo.ylipeltola(at)viafin.fi

Kauhajoen Karhu ry

PL 76
61801 Kauhajoki
040 704 8953
www.kauhajoenkarhu.fi
www.karhubasket.net